26.08.2015 | Teksti Matleena Merta | Kuvat Mari Kokkonen

Intohimona hunaja

Mari Kokkonen pyörittää poikansa kanssa Wannabee-nimistä mehiläistarhaa Paraisilla. Tarhalla voi osallistua myös mehiläissafariin.

Kun poikani oli 10-vuotias, hän innostui palavasti mehiläisistä ja hunajasta. Asuimme tuolloin kerrostalossa Turun keskustassa, joten en kauheasti innostunut ajatuksesta ryhtyä mehiläistarhuriksi. Niin kuitenkin kävi, että perustimme vähän myöhemmin ensimmäisen mehiläistarhamme Ruissaloon, Mari nauraa.

Nyt Marilla ja hänen 15-vuotiaalla pojallaan on edessään jo kolmas kesä hunajantuottajina. Satokausi kestää heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Hunajaa voi ostaa suoraan tilalta. Mari myös toimittaa hunajaa henkilökohtaisesti niille asiakkaille, jotka eivät pääse paikan päälle.

– Järjestämme tarhalla mehiläissafareita, joissa ihmisillä on mahdollisuus tutustua tarhaan ja mehiläisten elämään. Mehiläisyhdyskunnat ovat hurjan mielenkiintoisia. Ne eivät esimerkiksi vaivu talveksi horrokseen, kuten monet luulevat. Mehiläiset muodostavat talvipallon, jossa työläiset kerääntyvät kuningattaren ympärille ja lämmittävät palloa siipiään räpyttelemällä, Mari kertoo.

Hunajaa on olemassa useita eri laatuja, jotka vaihtelevat koostumukseltaan, väriltään ja maultaan. Hunaja syntyy mehiläisten keräämästä medestä, ja sen laatu riippuukin siitä, millaisista kukista se on kerätty.

– Tärkeää on, että hunajaa ei kuumenneta. Kuumennettaessa se menettää monia hyviä ominaisuuksiaan. Hunajan suhteen kannattaa suosia tuttua lähituottajaa, sillä silloin tietää, miten hunaja valmistetaan ja voi olla varma sen laadukkuudesta. Olenkin sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oma mehiläistarhuri, Mari vinkkaa pilke silmäkulmassa. ●

Lisätietoja: wannabee.fi

Tiestikö tämän hunajasta?

❯ Hunajalla on antimikrobisia vaikutuksia, eli se estää bakteerien kasvua ja jopa tappaa niitä. Vaikutus koskee 60 eri bakteerilajia, muun muassa salmonellaa.

❯ Hunajaa voidaan käyttää hyväksi haavojen hoidossa, sillä se imee itseensä kosteutta haavasta ja tuhoaa bakteereja.

❯ Hunaja sisältää muun muassa vitamiineja, ja sitä voidaan käyttää ruuan tai leivonnaisten makeuttajana sokerin sijasta. Lähteenä käytetty Carina Tikkanen-Kaukasen esitystä Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus.

Marin mansikka-raparperi-raakajuustokakku

Mantelipohja

3 dl (100 g) mantelijauhetta

2 rkl kookosjauhoja ripaus merisuolaa

2 rkl hunajaa

1,5 rkl kookosöljyä

Sekoita kaikki aineet keskenään huolellisesti. Vuoraa noin 20 cm halkaisijaltaan oleva irtopohja-vuoka leivinpaperilla ja voitele se kookosöljyllä. Painele pohjataikina vuoan pohjalle ja hieman myös vuoan reunoille.

Juustokakkutäyte

400 g cashewpähkinöitä

3 sitruunan mehu

250 g (1,7 dl) hunajaa

140 g kookosöljyä

15 ml vaniljauutetta

Sekoita kaikki ainekset monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa niin, että niistä tulee sileää yhtenäistä massaa. Kaada massa pohjan päälle ja laita kakku pakastimeen hetkeksi. Vinkki: Voit halutessasi tehdä juustokakkutäytteen vain puolikkaan kokoisena annoksena.

Mansikka-raparperitäyte

200 g tuoreita tai pakastettuja mansikoita

kaksi ohutta raparperinvartta pilkottuina paloiksi

2 rkl hunajaa

2 tl psylliumia

Sekoita kaikki ainekset monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa sileäksi massaksi. Kaada jähmettyneen juustokakkutäytteen päälle ja pakasta. Ota jäätynyt kakku sulamaan reilu tunti ennen tarjoilua. ●