16.06.2015 | Teksti Ari Lahti | Kuvat Turku Energia

Energiamarkkinakatsaus kesäkuu 2015

Mennyt talvi oli pitkäaikavälin keskiarvoihin nähden selvästi normaalia leudompi. Tämä vähensi sähkön kokonaiskulutusta ja vaimensi sähkön hintaliikkeitä. Myös vaisu talouskehitys hillitsee hintapaineita. Lisäksi Pohjoismaissa on tarjolla entistä enemmän uusiutuvaa energia, erityisesti tuulivoimaa, joka alentaa ajoittain spot-hintakehitystä. Samalla hintakehitykseen on tullut enemmän satunnaisuutta.

Erityisesti lähimpien systeemituotteiden hinta onkin laskenut rajusti pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla. Kevään ja alkukesän aikana matalapaineet toivat lähes jatkuvalla syötöllä Skandinaviaan sateita, mikä selittää pitkälti nykyistä hintakehitystä.

Pohjoismaisten vesitilanteen vaikutus

Tukkumarkkinasähkön hintaan vaikuttaa tällä hetkellä selvästi Skandinavian hyvä vesitilanne. Erityisesti lähimmän Q3-15 -kvartaalin tuotteiden hinta on suorastaa romahtanut, kun vesivoimantuottajat tekevät altaisiin tilaa Norjan vuoristoalueen lumen sulamisvesille (kts. kuva 1).


Kuva 1Systeemihintajohdannaisten YR-16, YR-18 ja Q3-15 hintakehitys

Pohjoismaisen vesitilanteen paraneminen on nähtävissä pitkän ajan hydrologiakuvaajasta (kuva 2). Samalla kun vesitilanne on kehittynyt yli normaalintason, myös systeemihintataso laski voimakkaasti. Osittain spot-hinnan laskua selittää myös uusiutuvan energian määrä (erityisesti tuulituotanto), joka on kasvanut tasaisesti viime vuosina.


Kuva 2: NordPool-alueen hydrologiatilanteen kehitys (sinisellä; mitta-asteikko oikealla) ja sähkön spot-hintakehitys (punaisella; mitta-asteikko vasemmalla) 

Suomen hinta-alueen tukkuhintaa tarkasteltaessa tulee huomioida aluehintaeron vaikutus. Kuva 3 esittää vuosituotteen 2016 tukkuhintakehityksen eli systeemihintatermiinin ja Suomen hinta-alueen kokonaishintakehityksen. Jälkimmäinen (kuvassa FI-hinta) huomioi myös SYHEL-aluehintajohdannaisen hinnan. Vuoden 2016 FI-tukkumarkkinahinta on nyt noin 33 euron tasolla eli noin kaksi euroa esimerkiksi huhtikuun tasoa alempana.


Kuva 3: Vuosituotteen 2016 hintakehitys tukkumarkkinoilla: systeemijohdannainen punaisella ja Suomen hinta-alueen kokonaishinta sinisellä.

Kuvassa 4 on vertailtu spot-hintakehitystä vuosiin 2013 ja 2014. Lauha alkuvuosi (kuten vuonna 2014), vaisut talousnäkymät, sekä hyvin matalapainevoittoinen sää selittävät spot-hintakehityksen eroja vuoteen 2013. Aika ajoin spot-hintaa on painanut tuulituotanto, jonka merkitys hintakehitykselle on ollut kasvamaan päin.


Kuva 4: Spot-hintakehitys (systeemi) vuonna 2013, 2014 ja 2015

Aluehintakehitys

Suomen aluehintajohdannaisten hinnat ovat pysyneet verrattain korkealla (Kuva 5). Taustalla on Suomen nykyinen sähkön nettotuojan asema ja maiden välinen rajoitettu siirtokapasiteetti. Hyvästä hydrologiatilanteesta ja systeemijohdannaisten hintojen laskupaineesta johtuen aluehintatuotteiden hinta on pysynyt ylhäällä.


Kuva 5: Aluehintajohdannaisten lähimpien vuosituotteiden hintakehitys

Kuvassa 6 on systeemi- ja Suomen aluehintakehitys vuoden 2014 alusta. Toteutunut keskimääräinen aluehintaero alkuvuonna 2015 on vaihdellut kuukausittain välillä 3,50-4,80 €/MWh.


Kuva 6: Systeemihinnan (spot) ja Suomen aluehinnan (Helsinki) kehitys vuoden 2014 alusta

Liettuan ja Etelä-Ruotsin välinen rajasiirtoyhteys valmistuu vuosien 2015—2016 vaihteessa. Sen pitäisi vähentää sähkön vientiä Suomen kautta Viroon ja sitä kautta hillitä Suomen aluehinnan nousumahdollisuuksia suhteessa systeemihintaan.

Hiililauhteen rajauskustannukset ja päästöoikeuden hinta

Hiililauhteen rajakustannustekijöistä hiilen hinta on ollut jo pidempään laskussa. Tämä johtuu erityisesti Kiinan pienentyneestä hiilentuonnista viime aikoina. Rajakustannushinnoittelun myötä myös päästöoikeuden hinta vaikuttaa pohjoismaiseen sähkönhintaan. Vaikka puhtaita lauhdelaitoksia on poistumassa tuotannosta, hiilen rajakustannuksilla on edelleen merkitystä lämpöä ja sähköä tuottaville CHP-laitoksille. Vaisun talouskehityksen ja päästöoikeuksien ylitarjontatilanteen vuoksi päästöoikeuden hinta on viime vuosina ollut varsin matala (kuva 7).


Kuva 7: Päästöoikeusfutuurin (lähin vuosi) hintakehitys (EUR/t CO2).

Koska nykyinen päästöoikeuden hintataso ei kannusta riittävästi päästöjen vähennykseen, EU:ssa on ryhdytty päästömarkkinoiden kysyntä-tarjonta -tilannetta korjaaviin toimiin. Huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää on pienennetty tilapäisesti. EU:n monipolvisessa päätöksentekomekanismissa käsiteltävänä on parhaillaan päästökauppajärjestelmän nk. stabiliteettireservi. Sen on yksityiskohdissaan määrä stabiloida päästöoikeuden hintaa vuoden 2019 alusta alkaen. Suunnitelmalla on ollut päästöoikeushintojen virettä nostava vaikutuksensa. Kuinka merkittävästi se lopulta tulee vaikuttamaan päästöjen ja sähkön hintakehitykseen, jää nähtäväksi. Arviot pidemmän tähtäyksen markkinavaikutuksista vaihtelevat suuresti.

Hintanäkymät

Systeemihintataso on laskenut rajusti matalapainevoittoisen säänkuva vuoksi, varsinkin termiinikäyrän lähipäässä. Nykyisen systeemihintatason pysyvyys on suuressa määrin riippuvainen säänkuvan kehityksestä. Jos vesitilanteen pysyy edelleen erittäin hyvänä, se lisää painetta pitää aluehintaerotuotteiden hintoja korkeina. Sääennusteiden osalta vain lyhimmät ennusteet ovat osoittautuneet luotettaviksi tänä keväänä. Suomen ilmastolle on tyypillistä vaihtelu, joka johtuu sijainnistamme suuren Venäjän mantereen ja valtameren välissä. Tänä vuonna on tuullut usein lounaan ja lännen suunnasta, ja Suomi on kuulunut matalapaineiden kulkureitille. Vallinneessa säätyypissä on siten ollut dominoivana piirteitä merellisestä ilmastotyypistä.

Hintakehitykseen vaikuttavana tekijänä on otettava huomioon myös suunnitellut tuotantolaitosinvestoinnit ja kapasiteetin leikkaukset. Vattenfall ilmoitti huhtikuun lopulla harkitsevansa Ringhalsin ydinvoimalaitosten sulkemista jo 2018—2020 eli 5—7 vuotta etuajassa. Vuosien systeemituotteiden hinnoissa onkin nähty hypähdys vuoden 2018 tuotteesta alkaen.