– Iiik! No nyt tuli iso, kolme poikaa kiljuu Sirppujoen varrella Laitilassa. He ovat juuri pyydystäneet haaviin vesiötököitä, joista yksi on erityisen suuri ja komea.
25.05.2018 | Teksti Pirkko Soininen | Kuvat Timo Jakonen

Vesi on ihmeitä täynnä

Niklas Soini, Tommi Hiltunen ja Roni Heinonen kippaavat haaviin jääneen komistuksen kaksipuoliseen luuppiin. Luupissa vedessä uiskentelevaa öttiäistä voi tarkastella suurennuslasin läpi. Pojat kerääntyvät ison makeanveden pieneläimiä esittelevän julisteen ympärille ja tunnistavat löydön.

– Tämä on aitosudenkorennon toukka, pojat kertovat ylpeänä. Aluksi hirvitystä herättänyt toukka alkaakin tuntua aika sympaattiselta kaverilta ja pojat nimeävät sen Teppo Toukaksi.

Toukokuun alussa joki kuhisee pieniä ötököitä, joiden olemassaolosta kukaan Laitilan Kappelimäen koulun 3C-luokkalaisista ei ole aikaisemmin tiennyt mitään.

Vedentutkimusretki liittyy Valonian viime vuonna käynnistämään hankkeeseen, jossa innostetaan ja tuetaan Varsinais-Suomen peruskouluja ottamaan käyttöön ”Koulujemme lähivedet” -toimintamalli. Toiminnassa koululaiset pääsevät tekemään lähivesitutkimuksia veden laadusta ja vesieliöstöstä. Maastotutkimusten tulokset tallennetaan nettipohjaiselle PaikkaOppi-alustalle.

Lähiympäristö tutuksi

Talven aikana teoriakoulutuksiin osallistui 46 opettajaa 30 koulusta ja yhteensä 13 kunnasta. Nyt keväällä käynnistyivät opettajien maastokoulutukset.

Koulutuksiin osallistuville kouluille Valonia jakaa maksuttomat vesitestireput, joista löytyy vesitutkimusvälineitä ja tietokortteja veden laadusta ja vesien pieneläimistä. Turku Energia sponsoroi reppujen ja niiden sisällön hankkimista.

– Repussa olevilla laitteilla koululaiset voivat tutkia veden lämpötilaa, näkösyvyyttä, sinilevätilannetta, sameutta, happamuutta ja happipitoisuutta. Lisäksi tutkimuksissa on käytössä tavallisesta siivilästä ja harjanvarresta tehty haavi, jolla lapset voivat pyydystää ötököitä, kertoo Valonian vesiasiantuntija Jarkko Leka, joka vetää ”Koulujemme lähivedet” -hanketta ja on tänään opastamassa koululaisia veden ihmeisiin.

Lisäksi tutkimussettiin kuuluu taitavasti piirretyt ötökkäkortit.

Luokanopettaja Hanna Haaslahti toi mielellään luokkansa luontoon. 

– On hienoa, että lähiympäristö tulee lapsille tutummaksi. Se, että saa itse tutkia oikeita asioita ja ilmiöitä, on oppilaille mielekäs tapa oppia.

– Aiomme jatkaa tätä teemaa ensi viikolla ympäristötiedon ja kuvataiteen tunneilla, Hanna kertoo

Happipitoisuus ja pH tutuksi 

Nia Anttila ja Cira Viita kauhovat joen pohjaa ja haaviin tarttuu peräti kolme erilaista öttiäistä. Tytöt tunnistavat ne Jarkon avustuksella malluaiseksi, päiväkorennon toukaksi ja vesisiiraksi. 

– Kuvia piti katsoa tosi tarkasti ja tunnistaminen oli vähän vaikeaa, he kertovat.

Tytöt pyydystävät vielä useita öttiäisiä, mutta oppitunnin lopuksi he haluavat vielä testata, mikä joen happipitoisuus on.

– Kaikki tämä on tosi kivaa. Voisin harrastaa vesientutkimusta, jos vain olisi kotona tällainen tutkimusreppu, Nia sanoo.

Julia Mäntysalo ja Netta Lintunen puolestaan tutkivat, mikä on joen pH-arvo. He ottavat testiputkeen joen vettä ja pudottavat joukkoon pH-tabletin. Muutaman minuutin päästä vesi on vaihtunut punertavaksi ja tytöt vertaavat sitä väriasteikkoon.

Joen pH näyttäisi olevan 6, mikä on kuulemma hyvä tulos, tytöt kertovat ylpeänä. ●