Huhtikuun lopulla työmaan korkein betonirakennus eli turbiinisali oli harjakorkeudessa. Paikalla olivat juhlimassa myös toimitusjohtaja Risto Vaittinen (vas.), Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman ja YIT:n liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman.
26.05.2016 | Teksti Pirkko Soininen | Kuvat Esko Keski-Oja

Uusi laitos vähentää päästöjä

Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen harjannostajaisia juhlittiin huhtikuun lopulla. Laitos korvaa hiilen käyttöä uusiutuvilla polttoaineilla ja tulee näin vähentämään Turun alueen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Tämä on iso askel kohti tavoitettamme tuottaa puolet energiastamme uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna 2020. Kokonaisuudessaan Turun alueella hiilidioksidipäästöt vähenevät 233 000 tonnia vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa noin 50 000 nollaenergiaomakotitalon rakentamista, kertoo Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen.

Turku Energia on mukana uuden voimalaitoksen rakentamisessa osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) kautta. TSE:n suurimmat omistajat ovat Fortum ja Turku Energia, joiden lisäksi paikallisia omistajia ovat Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungit.

Uusi voimala valmistuu vuoden 2017 lopulla. Se korvaa osittain vanhan kivihiilivoimalan. Rakentaminen maksaa 260 miljoonaa euroa.

– Investointi on Turun alueelle erittäin merkittävä niin ympäristön, kaukolämmön toimitusvarmuuden kuin hinnankin suhteen.

Teimme investointipäätöksen juuri oikeaan aikaan ja saamme toteutettua rakentamisen todella edullisesti, Jari toteaa.

Päästötöntä energiantuotantoa 

Suunnittelun yleisenä lähtökohtana oli turvallinen, korkealaatuinen ja ympäristöystävällinen voimalaitos. Myös taloudellisuus, huollettavuus, käyttövarmuus ja korkea hyötysuhde olivat tärkeitä tavoitteita.

– Voimalaitoksemme edustaa jo testattua uutta tekniikkaa. Olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota joustavuuteen ja mahdollisuuteen vaihtaa polttoainetta tarpeen mukaan. Laitoksen käytettävyys tulee olemaan korkealla tasolla, kertoo Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Voimalaitos tuottaa valmistuessaan noin kaksi kolmasosaa Turun seudun kaukolämmöstä ja 70–80 prosenttia teollisuuden prosessihöyrystä. Sillä on jatkossa suuri merkitys Turun alueella myytävän kaukolämmön kilpailukykyyn niin hinnan kuin toimitusvarmuudenkin näkökulmasta.

– Uusi laitos parantaa toimitusvarmuutta, joka on kaukolämmön keskeinen kilpailuetu muihin lämmitysmuotoihin verrattuna, Jari toteaa.

– Sähkön näkökulmasta uusi voimala ennen kaikkea korvaa merkittävästi kivihiiltä uusiutuvalla biopolttoaineella. Tämä on kaikkein olennaisin asia ja vie meitä kohti tavoitettamme, jonka mukaan vuonna 2020 puolet myymästämme energiasta on uusiutuvaa energiaa, toteaa Turku Energian Sähkönmyynti-yksikön johtaja Ville Pentti.

Uusi voimala tuottaa sähköä yli 25 prosenttia Turku Energian vuosittaisesta myyntimäärästä.

Joustavasti polttoainetta

Naantalin laitos on monipolttoainevoimalaitos. Se tarkoittaa, että laitos pystyy käyttämään polttoaineena monia eri polttoaineita, kuten biopolttoaineita, turvetta tai kivihiiltä. Se voi hyödyntää myös hyvälaatuista kaupan ja teollisuuden kierrätyspolttoainetta, kuten paperia, muovia, pahvia ja kierrätyspuuta.

– Päädyimme uuden voimalaitosyksikön kohdalla monipolttoaineratkaisuun, jotta polttoaineen muuttuviin hintoihin ja energiaveroihin olisi tulevaisuudessa mahdollisimman helppo reagoida, Tapani kertoo.

Monipolttoaineratkaisun myötä polttoainetta voi vaihtaa tarpeen mukaan ja seoksena voi käyttää biomassojen, turpeen ja hiilen erilaisia sekoitussuhteita.

– On erittäin hyvä juttu, että uusi laitos kykenee hyödyntämään joustavasti erilaisia raaka-aineita. Hyvällä hyötysuhteella saamme polttoaineista parhaan mahdollisen määrän energiaa hyötykäyttöön. Laaja polttoainevalikoima mahdollistaa myös tuotantokustannusten vakaana pysymisen ja tasaa hinnankorotuspaineita, Jari tarkentaa.

Enemmän biopolttoainetta

Biopolttoaineen osuus tulee olemaan käynnistysvaiheessa 40 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se myöhemmin 60–70 prosenttiin. Biopolttoaineena on tarkoitus käyttää pääosin paikallista metsähaketta, joka kerätään ja kuljetetaan mahdollisimman läheltä, noin 150 kilometrin säteeltä. Koska tavoitteena on nostaa biopolttoaineen osuus 60–70 prosenttiin lähivuosien aikana, haketta on ostettava tulevaisuudessa myös kauempaa, lähinnä Baltiasta.

– On taloudellisempaa tuoda metsähaketta vesitse esimerkiksi Baltiasta kuin kasvattaa kotimaan kuljetusetäisyyksiä kohtuuttomasti. Jos tuontiin lähdetään, joudumme hankkimaan kuljetinjärjestelmän, joka siirtää hakkeen satamaan tulevista rahtilaivoista suoraan laitoksen varastoon, kertoo Tapani.

Periaatteessa biopolttoaineen määrä voidaan lisätä jopa sataan prosenttiin, mutta tämä vaatii lisäinvestointeja korroosion hillitsemiseksi. Biopolttoaineen tuhkapitoisuus on liian pieni, joten prosessi tarvitsee lisäksi muuta materiaalia kattilan tulipesän kiertoon. Muu materiaali voisi olla vaikka Naantali 3 -laitoksen lentotuhkaa. Mutta tätä varten olisi rakennettava vielä oma syöttöjärjestelmä.

Merkittävä työllistäjä

Laitos on jo rakentamisvaiheessa työllistänyt satoja ihmisiä suoraan ja välillisesti. Ensi syksynä rakennustyöt ovat kiivaimmillaan ja työmaalla ahertaa noin kuusisataa ihmistä.

– Alueellisesti työllistävä vaikutus on erittäin suuri. Olemme ostaneet myös oheispalveluita paikallisilta yrittäjiltä, Tapani kertoo.

Vanhan kivihiilivoimalan työntekijät siirtyvät töihin uuteen laitokseen. Työpaikkojen määrä ei itse laitoksessa kasva, mutta sen sijaan biopolttoaineen hankinta ja kuljetus tulee työllistämään yli kaksisataa ihmistä Turun alueella. ●

Naantalin monipolttoainevoimalaitos

❯ Laitos koostuu kattilalaitoksesta, savukaasujen puhdistusjärjestelmästä, höyryturbiinista ja kuljetinratkaisusta.

❯ Laitoksen sähköteho on 145 megawattia ja lämpöteho 250 megawattia.

❯ Laitos tuottaa sähköä 900 gigawattituntia. Lämpöä se tuottaa 1650 gigawattituntia vuodessa, tämä vastaa noin 92 000 omakotitalon energian kulutusta. Tuotanto jakaantuu Turun Seudun Energiantuotannon omistajille.

❯ Kattilalaitos hyödyntää kiertoleijutekniikkaa, jota on kehitetty 1980-luvulta lähtien.

❯ Menetelmän teho perustuu siihen, että mikä tahansa alle 50-millimetriseksi murskattu aines, jopa märkä olki, saadaan kuivatettua ja syttymään.

❯ Hyötysuhde on 92 % eli 2–3 % keskiarvoa parempi.

❯ Tasaisessa, alle 900 asteen lämpötilassa, syntyy mahdollisimman vähän typpioksideja.

❯ Hyvän sekoittumisen ansiosta myös häkäpäästöt ovat alhaiset.

❯ Ympäristöystävällisyyttä lisää savukaasujen puhdistuslaitteisto.

❯ Höyryturbiini muuttaa kattilalaitoksen tuottaman kuuman ja korkeapaineisen höyryenergian pyörimisenergiaksi. Turbiiniakselille kytketty generaattori tuottaa pyörimisliikkeen avulla sähköä.

❯ Laitos on täysin automatisoitu ja etäohjattavissa valvomosta käsin.

❯ Laitoksen tekninen käyttöikä on useita kymmeniä vuosia.