19.02.2016 | Teksti Ari Lahti | Kuvat Turku Energia

Sähkönmarkkinahinnat laskivat rajusti — Energiamarkkinakatsaus helmikuu 2016

Alkuvuosi alkoi finanssimarkkinoilla varsin rauhattomissa tunnelmissa, ja myös sähkön tukkuhinnoissa nähtiin reippaita hintamuutoksia.

Vuoden 2015 lopussa hinnat olivat laskussa, mutta ennen vuoden vaihdetta koettiin myös lyhyt nousupyrähdys. Alkuvuonna systeemihinnat laskivat varsin jyrkästi.

Systeemitermiini- ja spot-hintakehitys, vesitilanne sekä lämpötilat

Skandinavian hyvä vesitilanne ja hiililauhteen rajusti pudonneet rajakustannukset ovat laskeneet lähimpien systeemivuosituotteiden hinnat 16 euron tuntumaan. Lähin vuosituote YR-17 maksoi kirjoitushetkellä 16,25 EUR/MWh ja lähimmän Q2-16 -kvartaalin hinta oli 15,00 EUR/MWh; kts. kuva 1).

Kuva 1: Systeemihintajohdannaisten YR-17, YR-19, ja Q2-16 hintakehitys.

Kuva 2 esittää pohjoismaisen spot-hintakehityksen vuosittain alkaen vuodesta 2014. Kylmä ja vähätuulinen sää aiheutti tammikuussa spot-hintaan piikin, mutta sen jälkeinen lauha, sateinen ja tuulinen sää ovat pudottaneet spot-hinnan lähelle viime kesän hintatasoja.

Kuva 2: Spot-hintakehitys (systeemi) vuonna 2014, 2015 ja 2016.

Tammikuun korkeapaineen vaikutus näkyy äkillisenä pudotuksena lämpötilakuvaajassa (kuva 3). Turku Energiassa mittasimme 7.1.2016 huippulukemat sekä sähkön- että lämmönkulutuksessa: sähköntarpeen tuntikeskitehoksi saimme 302 MW klo 9 - 10 ja vastaavasti kaukolämmön tuotannon tuntikeskitehoksi 820 MW aamupäivällä. Myöhemmin tammikuussa mitattiin sähkön uusi huippukulutus myös esimerkiksi Norjassa. Spot-hintojen päiväkeskiarvo nousi 21. tammikuuta 80,99 EUR/MWh:iin. Lämpötilakäyrästä voi havaita, että parin viime vuoden aikana keskilämpötila on ollut normaalia korkeampi erityisesti talvella.

Kuva 3: Lämpötilakehitys Turussa vuoden 2014 alusta. Normaali lämpötila punaisella. Data: SKM Syspower.

Nasdaqin systeemijohdannaisten hinnat laskivat alkuvuonna merkittävästi. Kuvassa 4 on suojaustuotteiden hinnoista muodostuva termiinikäyrä kirjoitushetkellä ja vastaava käyrä vuoden 2015 lopusta. Lähivuosien systeemitermiinit ovat reilut 5 euroa alkuvuoden tasoa halvempia.

Kuva 4: Johdannaismarkkinoiden SYS-termiinikäyrä, termiinikäyrä vuoden 2015 lopussa sekä toteutunut spot-hintakehitys vuoden 2015 alusta.

Aluehintaerokehitys

Kuva 5 esittää systeemi- ja Suomen aluehintakehityksen vuoden 2015 alusta. Viime vuonna aluehintaerototeuma oli 8,68 €/MWh. Alkuvuonna 2016 keskimääräinen aluehintaerototeuma on ollut lähes samaa luokkaa. Korkean aluehintaeron taustalla on Suomen heikko sähkön omavaraisuus ja riittämättömät sähkön siirtoyhteydet.

Kuva 5: Systeemihinnan (spot) ja Suomen aluehinnan (Helsinki) kehitys vuoden 2015 alusta.

Hyvä vesitilanne piti Suomen aluehintajohdannaisten hintoja verrattain korkealla (Kuva 6). Loppuvuonna runsassateinen, lämmin sää ja systeemituotteiden hintojen raju lasku nostivat varsinkin lähimpien aluehintatuotteiden hintoja. Sittemmin hinnat ovat laskeneet huipputasoiltaan. Markkinoilla odotetaan, mille tasolle aluehintaerototeumat asettuvat Etelä-Ruotsin ja Liettuan välisen 700 MW:in Nordbalt-siirtoyhteyden kaupallisen käytön aloittamisen jälkeen. Kirjoitushetkellä siirtoyhteyttä on vasta testattu. Oletettavasti sen käyttöönotolla on Baltian hintatason kautta myös Suomen aluehintaeroa jonkin verran pienentävä vaikutus.

Kuva 6: Aluehintajohdannaisten lähimpien vuosituotteiden hintakehitys.

Hiililauhteen rajakustannukset ja päästöoikeuden hinta

Talven paukkupakkasilla kaukolämmön yhteydessä tuotettu sähkö on tyypillisesti Suomen suurin sähköntuotantomuoto. Tämän nk. yhteistuotanto on osa Suomen sähköjärjestelmän selkärankaa. CHP- eli yhteistuotantolaitosten polttoaineista kivihiilen hinta on ollut pidempään laskussa, mikä johtuu ilmastopolitiikan ja liuskekaasun lisääntyneestä tarjonnasta ja myös erityisesti Kiinan pienentyneestä kysynnästä. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa rajakustannushinnoittelun kautta myös pohjoismaiseen sähkönhintaan. Alkuvuonna päästöoikeuden hinta oli rajussa laskussa lähes pari vuotta jatkuneen tasaisen, mutta maltillisen hinnannousun jälkeen (kuva 7).

Kuva 7: Lähimmän päästöoikeusfutuurin hintakehitys.

Kuva 8 esittää hiililauhteen rajakustannusten ja toisaalta lähivuoden termiinituotteiden hintakehityksen vuoden 2011 alusta. Kuvassa hiilen osuutta kuvaa tummanharmaa ja päästöoikeuskustannusten osuutta vaaleanharmaa alue.

Kuva 8: Hiililauhteen rajakustannusten ja termiinien hintakehitys: hiilen osuus tummanharmaalla, päästöoikeus vaaleanharmaalla, lähin SYS-vuosituote punaisella, Suomen hinta-alueen johdannaishinta (SYS+SYHEL) sinisellä sekä Saksan lähin Base- vuosituote vihreällä.

Hintanäkymät ja kulutuspiikit

Vuodenvaihteen tienoilla koettu arktisen kylmän sää aiheutti hintapiikin. Sen jälkeen sähkön tukkumarkkinahintoja ovat kuitenkin laskeneet i sateinen ja lauha sää sekä hiililauhteen selvästi alentuneet rajakustannukset. Hintojen laskua ruokkivat Saksan hintatason, öljyn ja raaka-aineiden sekä päästöoikeushintojen jyrkkä pudotus. Taustalla vaikuttavat finanssimarkkinoiden oletukset Kiinan kasvunäkymien selvästä heikkenemisestä ja viimeaikaiset pelot finanssimarkkinariskien kasvusta. Ilmassa on ollut oireita jopa vuonna 2008 koetun finanssimarkkinakriisin toisinnosta.

Tuettua uusiutuvan energian tuotantoa on tulossa koko ajan lisää, myös meillä Pohjoismaissa. Pelot sähkön ylitarjonnasta ovatkin laskeneet systeemitermiinihinnat ennätyksellisen alas eli 2000-luvun alun tasolle. Nykyhintatasolla tuottajat tekevät tappiota, minkä vuoksi hiilivoimalaitoksia ja esimerkiksi ruotsalaisia ydinvoimaloita suljetaan ennenaikaisesti. Lisäksi suunnitelmia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä on pantu jäihin alhaisen hintatason takia. Samaan aikaan kuitenkin huolet sähkön riittävyydestä huippukulutuskausina ovat kasvaneet, ja keskustelu sähköjärjestelmän tehon riittävyydestä ja varautumisesta talven kulutuspiikkeihin varmasti jatkuu.