22.04.2016 | Teksti Ari Lahti | Kuvat Turku Energia

Sähkönhinnan lasku pysähtyi alkuvuonna

Sähkön pitkään jatkunut lasku pysähtyi alkuvuoden aikana 2000-luvun alun tasoille. Säätilan normalisoitumisen myötä vesitilanne on heikentynyt alle normaalin tason ja lähimmät systeemitermiinituotteet ovat olleet nousussa. Aluehintatuotteiden hinnat laskivat jyrkästi helmikuussa, kun Nordbalt-rajasiirtoyhteys otettiin käyttöön.

Kirjoitushetkellä systeemituotteista lähimmän Q3-16 -kvartaalitermiinin hinta oli 18 euron tuntumassa ja lähimmän vuositermiinin YR-17 hinta vajaat 19 euroa (EUR/MWh)( kts. kuva 1). Vuositermiinien hinnat olivat kutenkin edelleen 2,5 - 3,5 euroa vuodenvaihteen tasoa alempana.

Kuva 1: Systeemihintajohdannaisten YR-17, Q3-16 sekä aluehintajohdannaisen SYHELYR17 hintakehitys. Data: SKM Syspower.

Helmikuussa SYHEL-aluehintatuotteiden hinnat laskivat jyrkästi vuodenvaihteen huipputasoilta, kun käyttöön otettiin Etelä-Ruotsin ja Liettuan välinen Nordbalt-siirtoyhteys (700 MW) (kts. kuva 1). Se yhdistää Liettuan Kruonion pumppuvesilaitoksen Norjan ja Ruotsin vesivoimavaltaiseen järjestelmään ja yhtenäistää hinnoittelua. Alkuvuonna toteutunut aluehintaero on ollut 6,18 EUR/MWh (maaliskuussa ero oli 5,17 EUR/MWh). Kuva 2 esittää pohjoismaisen sähkön tukkumarkkinahintakehityksen vuodesta 1998 alkaen. Talouskehitys, 2010-luvun varsin hyvät vesivuodet, alhainen päästöoikeushinta sekä uusiutuvan energiantuotannon kasvu ovat pudottaneet pohjoismaiset systeemitermiinihinnat aina 2000-alun alun tasolle. Suomen tukkusähkö puolestaan on 2004 - 2005 vuosien pohjatasolla. 2010-luvulla Suomen heikko sähköntuotannon omavaraisuus on näkynyt korkeina aluehintaerotuotteiden hintoina sekä merkittävinä aluehintaerototeumina. Taustalla on OL3-ydinvoimalaitoksen viivästyminen ja Venäjän vuonna 2011 käyttöönottamat kapasiteettimaksut, jotka ovat kuihduttaneet arkipäivien kulutustuntien sähköntuonnin Venäjältä.

Kuva 2: Lähimmän vuositermiinin hintakehitys vuodesta 1998. Punaisella systeemituotteen hinta ja sinisellä Suomen hinta-alueen termiinihinta (systeemi- sekä SYHEL-aluehintajohdannainen). Data: SKM Syspower.

Kaukolämmön tuotannossa käytettävien voimalaitospolttoaineiden hintakehitys

Kuva 3 esittää voimalaitospolttoaineiden hintakehityksen lämmöntuotannossa vuoden 1990 alusta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna lämmöntuotannossa käytettävistä polttoaineista halpenivat kaikki muut paitsi kivihiili. Sen veroa nostettiin vuoden 2015 alussa. Veronkorotuksesta johtuen vuoden viimeisen neljänneksen hinta pysyi keskimäärin 6 prosenttia korkeampana kuin vuotta aiemmin. Samalla nostettiin myös maakaasun veroa, mutta sen hinta on laskenut öljyn hinnan mukana. Viimeisellä neljänneksellä maakaasun hinta laski 11 prosenttia vuoden takaisesta. Jyrsinturpeen veroa laskettiin vuoden 2015 alussa, minkä seurauksena viimeisen neljänneksen hinta oli 8 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin.

Kuva 3: Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa. Hinnat sisältävät valmisteverot (alv 0%). Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP) käytetyn maakaasun ja kivihiilen hiilidioksidivero on puolitettu vuoden 2011 alusta lähtien. Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat.

Hintanäkymät

Finanssimarkkinoilla vuosi aloitettiin varsin rauhattomissa tunnelmissa osakekurssien, öljyn ja raaka-aineiden hintojen laskiessa. Helmikuun alkupuolen pohjakosketuksen jälkeen hinnat ovat kuitenkin vakautuneet, ja varsinkin lähituotteet ovat olleet nousussa. Sähkön termiinituotteiden hintoja on tukenut muun muassa ilmoitus Ringhals 2 -ydinvoimalaitoksen (865 MW) pitämisestä pois tuotannosta aina syyskuun loppuun asti. Markkinoilla odotetaan laitoksen pysyvän suljettuna pidempäänkin, ja vuonna 2019 sen tuotannon on määrä loppua kokonaan. Pohjoismainen vesitilanne on heikentynyt alkuvuonna. Kun otetaan huomioon, että esimerkiksi tietyillä alueilla Norjassa ja Ruotsissa (NO1 ja SE2) vesivarastot ovat varsin alhaalla, mahdollisuus systeemitermiinihintojen nousun jatkumiselle kevään aikana on olemassa. Sähkön hyvä tarjontatilanne hillinnee kuitenkin lähivuosien hintakehitystä.