27.08.2018 | Teksti Pirkko Soininen

Omilla valinnoilla voi vaikuttaa energiaomatuntoon

Kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo, että he pystyvät vaikuttamaan ilmastonmuutokseen omilla energiavalinnoillaan. Vanhemmat sukupolvet epäilevät vaikutus- mahdollisuuksiaan, kun taas nuoret eivät tiedä miten he voisivat vaikuttaa. Tämä kävi ilmi Turku Energian Innolink Researchilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Kenellä on hyvä energiaomatunto?

Hyvä energiaomatunto on erityisesti Länsi-Suomessa asuvilla, yli 60-vuotiailla, oma- kotitalossa asuvilla miehillä. Mitä iäkkäämpi vastaajaryhmä, sitä parempi energiaomatunto heillä oli. Omakotitalossa asuvilla on keskimäärin puhtaampi energiaomatunto – tuloksia voi tulkita niin, että omakotitaloasuja pääsee helpommin vaikuttamaan esimerkiksi siihen, millaista sähköä ostaa, kun taas kerrostalossa asuva voi joutua tyytymään taloyhtiön valintaan.

Vastaajista 66 % kokee, että heillä on hyvä energiaomatunto tekemistään energiaratkaisuista. Neljäsosa vastaajista ei osannut sanoa, onko heillä hyvä energiaomatunto. Tulosten perusteella voi ajatella, että toisinaan ihmisten on vaikea päätellä, millainen energiaratkaisu on ekologisesti kestävä.

Vastaajista 28 % oli kokenut joskus huonoa omatuntoa tekemistään energiaratkaisuista. Huonoa energiaomatuntoa olivat kokeneet erityisesti 18–30-vuotiaat Uudellamaalla asuvat naiset. Voi kysyä, ovatko he oikeasti tehneet huonoja valintoja vai onko tämä ryhmä vain muita tiedostavampi ja itseään kohtaan kriittisempi. Peräti 42 % 18–30-vuotiaista oli kokenut huonoa energiaomatuntoa, kun yli 60-vuotiaista sitä oli kokenut vain 16 %.

Mistä puhdas energiaomatunto muodostuu?

Puhdas energiaomatunto muodostuu ihmisten mielestä erityisesti energiankulutuksen vähentämisestä arjessa. Tämä on yhteistä kaikille vastaajaryhmille. Toiselle sijalle nousi jätteiden lajittelu sekä kierrättäminen ja kolmanneksi ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen. Vasta neljänneksi sijoittui ympäristöystävällisen energian ostaminen ja viidenneksi liikkuminen. Kun tarkastelee vastauksia eri asumismuotojen ja ikäluokkien mukaan, esiin nousee isojakin eroja: Mitä iäkkäämpi vastaaja, sitä todennäköisemmin hänen puhdas energiaomatuntonsa muodostuu jätteiden lajittelusta ja kierrättämisestä. Pohjois-Suomessa ollaan paljon innokkaampia lajittelemaan kuin Uudellamaalla.

Nuorille, alle 30-vuotiaille, ja kerrostalossa Uudellamaalla asuville ympäristöystävälliset liikkumisratkaisut ovat muita ryhmiä tärkeämpiä. Esimerkiksi Uudellamaalla asuvista 45 % pitää niitä tärkeinä, kun Itä-Suomessa asuvista vain noin 21 % kokee asian tärkeäksi. Syrjäseuduilla välimatkat ovat pidempiä ja ehkä moni kokee julkisen liikenteen palvelut riittämättömiksi. Kun joku asia on omassa arjessa hankala toteuttaa, se ei myöskään vaikuta puhtaan energiaomatunnon muodostumiseen.

31–45-vuotiaille energiankulutuksen vähentäminen arjessa sekä ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen taas ovat merkittävämpiä kuin muille ikä- ryhmille. Ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen on Etelä-Suomessa asuville (35 %) paljon tärkeämpää kuin Pohjois-Suomessa asuville (18 %).

Turku Energian Innolink Researchilla teettämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten kuluttajien näkemyksiä arjen energiavalinnoista, energian tuotantomuodoista ja energiatulevaisuudesta sekä selvittää omantunnon roolia energiaratkaisuihin liittyvissä teoissa. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa 1 104 suomalaista helmikuussa 2018.