16.10.2015 | Teksti Ari Lahti | Kuvat Turku Energia

Markkinakatsaus – hyvän vesitilanteen ansiosta sähkön hinta laski

Alkusyksyn aikana sähkön systeemitermiinihinnat laskivat edelleen erittäin hyvän vesitilanteen vuoksi. Kulunut vuosi on ollut varsin sateinen Skandinaviassa, ja vesialtaat Norjassa ja Ruotsissa ovat lähes täynnä. Huoli globaaleista ja erityisesti Kiinan heikommista kasvunäkymistä puolestaan laskee polttoaineiden sekä kivihiilen hintaa. Hiililauhteen rajakustannusten vuoksi johdannaisten hinnoista muodostuva termiinikäyrä onkin ollut selvässä laskusuunnassa kuluvan vuoden aikana.

Systeemitermiinihinnat ja pohjoismainen vesitilanne

Skandinavian hyvä vesitilanne on laskenut varsinkin lyhimpien systeemituotteiden hinnat varsin edulliselle tasolle. Esimerkiksi lähin vuosituote YR-16 maksoi kirjoitushetkellä 5,70 euroa. Lähimmän Q1-16 -kvartaalin hinta puolestaan oli 6,90 euroa vuoden alun hintaa edullisempi (hinnat kirjoitushetkellä 23,00 ja 26,00 EUR/MWh; kts. kuva 1).

Kuva 1: Systeemihintajohdannaisten YR-16, YR-18, ja Q1-16 hintakehitys.

Pohjoismaisen vesitilanteen koheneminen näkyy pitkän ajan hydrologiakuvaajasta (kuva 2). Samalla kun hydrobalanssi on noussut yli pitkän ajan normitilanteen, myös spot-hintataso on laskenut voimakkaasti. Spot-hinnan laskua selittää osittain myös pohjoismaisen uusiutuvan energian määrä (erityisesti tuulituotanto), jonka tuotanto on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Skandinavian säätä merkittävästi kuivattava ja viilentävä korkeapaineen alue tosin on kirjoittamishetkellä sulattanut ylijäämän (ennusteen) jo normitilanteen (0-taso) tuntumaan.

Kuva 2: NordPool-alueen hydrologiatilanteen kehitys (sinisellä; mitta-asteikko oikealla) sekä sähkön spot-hintakehitys (punaisella; mitta-asteikko vasemmalla). Data: SKM Syspower.

Kuvassa 3 on vertailtu spot-hintakehitystä vuosiin 2013 ja 2014. Lauha alkuvuosi, sateet ja verraten runsaat tuulet selittävät vaisujen talousnäkymien ohella spot-hintakehityksen eroja edellisiin vuosiin. Q3-15 –kvartaalin aikana toteutunutta spot-hintatasoa painoivat alas runsaat sateet sekä erityisesti Ruotsin ja Etelä-Norjan erittäin runsas vesitilanne. Edellisvuosia myöhäisemmät virtaamat ja kovaa vauhtia täyttyvät vesialtaat ovat pitäneet spot-hintaa kurissa myös alkusyksystä, vaikka kulutus on kesäaikaa selkeästi korkeammalla tasolla.

Kuva 3: Spot-hintakehitys (systeemi) vuonna 2013, 2014 ja 2015.

Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi Nasdaqin johdannaishinnat ovat laskeneet kuluvana vuonna merkittävästi. Kuvassa 4 on esitetty kirjoitushetkellä vallinnut termiinikäyrä, joka muodostuu suojaustuotteiden hinnoista sekä tilanne vuoden 2015 alussa. Lähivuosien termiinit ovat karkeasti noin viisi euroa vuoden alun tasoa halvempia.

Kuva 4: Johdannaismarkkinoiden SYS-termiinikäyrä, termiinikäyrä vuoden 2015 alussa ja toteutunut spot-hintakehitys vuoden 2013 alusta.

Aluehintakehitys

Kuvassa 5 on esitetty systeemi- ja Suomen aluehintakehitys vuoden 2014 alusta. Q3-15:n toteutunut keskimääräinen aluehintaero kohosi 16,8 €/MWh:iin. Alkuvuoden eli tammi-syyskuun aluehintaerototeuma nousi samalla 8,7 €/MWh:in tasolle.

Korkean aluehintaeron taustalla vaikuttaa Suomen heikko sähkön omavaraisuus. Sähkön siirtoyhteydet ovat Suomen nykytilanteessa riittämättömiä ja tästä syystä sähkön tukkuhinta on Suomessa ollut ajoittain selvästi naapurimaita Ruotsia ja Norjaa kalliimpi. Päättyneeseen Q3-15 kvartaaliin osuneet siirtoyhteyksien huoltotoimet lisäsivät vielä Suomen aluehintaeroherkkyyttä. Viikolla 41 Suomen aluehinta nousi hyvin kylmän sään saattelemana yksittäisten arkipäivän tuntien aikana jopa 150 euron tasolle. Siirtoyhteyshuoltojen päätyttyä vuoden neljännen kvartaalin pitäisi kuitenkin olla selvästi alempien aluehintaerojen aikaa.

Kuva 5: Systeemihinnan (spot) ja Suomen aluehinnan (Helsinki) kehitys vuoden 2014 alusta.

Hyvä vesitilanne on pitänyt myös Suomen aluehintajohdannaisten hintoja verrattain korkealla (Kuva 6). Kuva esittää lähimpien SYHEL-vuosituotteiden hintakehityksen vuoden 2011 alusta alkaen.

Kuva 6: Aluehintajohdannaisten lähimpien vuosituotteiden hintakehitys.

Kuva 7 esittää vuoden 2016 systeemihintatermiinin ja Suomen hinta-alueen kokonaishintakehityksen vuoden 2013 alusta. Jälkimmäinen (kuvassa FI-hinta) huomioi myös SYHEL-aluehintajohdannaisen hinnan. Vuoden 2016 FI-tukkumarkkinahinta on kirjoitushetkellä noin 30,50 euroa eli pari euroa elokuun alun hintatasoa alempana.

Kuva 7: Lähimmän vuosituotteen hintakehitys tukkumarkkinoilla: systeemijohdannainen punaisella ja Suomen hinta-alueen kokonaishinta sinisellä.

Kuva 8 piirtää systeemitermiinikäyrän ohella Suomen hinta-alueen termiinikäyrän, joka huomioi myös SYHEL-tuotteiden hinnat. Nasdaq Commodities -johdannaispörssissä Suomen hinta-alueen johdannaisia noteerataan tällä hetkellä vuoteen 2019 asti. SYHEL-tuotteiden hintakäyrä on aleneva: se heijastelee hyvää vesitilannetta käyrän alkupäässä ja odotusta OL3-ydinvoimalaitoksen verkkoon liittämisestä käyrän loppupäässä. Syyskuun puolivälissä annetussa tiedotteess arvioidaan, etä laitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkaisi vuoden 2018 lopussa. Jo sitä ennen – 4 - 6 kk:n pituisen testivaiheen aikana - laitoksen arvioidaan tuottavan vaihtelevasti 2-4 TWh sähköä.

Kuva 8: Systeemituotteiden (vihreällä) ja Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL; punaisella) termiinikäyrät. Toteutunut spot (SYS ja HEL) vuoden 2013 alusta sinipunaisella ja sinisellä. Data: SKM Syspower.

Hiililauhteen rajakustannukset ja päästöoikeuden hinta

Kivihiilen hinta on ollut jo pidempään laskussa, paitsi ilmastopolitiikan ja liuskekaasun lisääntyneen tarjonnan vuoksi, myös esimerkiksi Kiinan vaisumpien kasvunäkymien takia. Erityisesti loppukesällä hiilen hinta jatkoi liukuaan yhdessä raakaöljyn hinnan kanssa. Hiililauhteen rajakustannukset ovatkin laskeneet. Rajakustannushinnoittelun vuoksi myös päästöoikeuden hinta vaikuttaa pohjoismaiseen sähkönhintaan. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut tasaisessa, mutta ainakin toistaiseksi maltillisessa nousussa, mikä johtuu päästökauppajärjestelmän reformihankkeiden etenemisestä EU:n päätöksentekoelimissä.

Kuva 9 esittää hiililauhteen rajakustannusten ja toisaalta lähivuoden termiinituotteiden hintakehityksen vuoden 2011 alusta. Kuvassa hiilen osuutta kuvaa tummanharmaa ja päästöoikeuskustannusten osuutta vaaleanharmaa alue.

Kuva 9: Hiililauhteen rajakustannusten ja termiinien hintakehitys: hiilen osuus tummanharmaalla, päästöoikeus vaaleanharmaalla, lähin SYS-vuosituote punaisella, Suomen hinta-alue (SYS+SYHEL) sinisellä sekä Saksan lähin Base- vuosituote vihreällä.

Hintanäkymät

Pidemmän pään termiinihintoja tukivat loppukeväästä ilmoitetut suunnitelmat sähköntuotantokapasiteetin leikkauksista. Arvioidaan, että Oskarshamnin 1- ja 2- sekä Ringhalsin 1- ja 2-reaktorien mahdolliset sulkemiset poistavat järjestelmästä noin 20 TWh:in edestä ydinvoimatuotantokapasiteettia vuosikymmenen loppuun mennessä. Samaan aikaan myös suunnitelmia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä on pantu jäihin alhaisen hintatason takia.Toisaalta taas tuorein OL3-ilmoitus lisää sähkön tarjontaa Suomessa ja yleisemmin Pohjoismaissa. Viime aikoina Pohjoismaista ei myöskään ole aina voitu viedä totuttuun tapaan sähköä Saksaan, joka painii sisäisten sähkönsiirto-ongelmien kanssa, erityisesti tuulivoimatuotannon kasvun takia.

Niin kauan kun vesitilanne pysyy hyvänä, todennäköisesti myös Suomen hinta-alueen aluehintaerotuotteiden hinnat pysyvät suhteellisen korkealla. Hyvässä vesitilanteessa spot-hintataso laskee. Suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan pääse täysimääräisesti hyötymään hintojen laskusta, mikä johtuu maiden välisestä rajoitetusta sähkönsiirtokapasiteetista. Merkittävää helpotusta aluehintaeroon odotetaan vasta, kun OL3-laitos valmistuu.

Ari Lahti

Kirjoittaja toimii Sähkömyynti-yksikön salkunhoitajana Turku Energiassa.