RAKLI ry:n mukaan rakennuksissa käytettävän energian osuus on yli 40 % koko Suomen energiankulutuksesta.
27.08.2018 | Teksti Johanna Pelto-Timperi

Kunnossapito lisää energiatehokkuutta

Aina ei tarvita isoa remonttia tai lämmitystavan vaihtoa, toteaa neuvontainsinööri Matts Almgrén Varsinais-Suomen Kiinteistöliitosta.

Asuinkiinteistön energiatehokkuudessa on Mattsin mukaan tärkeintä, että kiinteistön rakenteet ovat kunnossa ja tekniset järjestelmät toimivat. Tämä on osa tavanomaista ja hyvää kunnossapitoa.

– Kun kiinteistön kunnossapito on suunnitelmallista ja energiatehokkuutta on parannettu oikea-aikaisen korjaamisen yhteydessä, voidaan asumiskustannukset pitää kohtuullisina ja ennustettavina, Matts tiivistää.

Motivan arvion mukaan asuinkiinteistössä voidaan vähentää energiankulutusta jopa 10–15 % ilman mittavia investointeja. Taloyhtiön energian- ja vedenkulutusta tulisi seurata vähintään kuukausitasolla, jotta poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Lämmön karkaamista voi suitsia muun muassa ovien ja ikkunoiden tiivistyksellä sekä pienentämällä sähkönkulutusta, kuten uudistamalla valaistusta ja miettimällä vajaakäytössä olevien kylmäkellarien tarpeellisuutta

Myös Turku Energian avainasiakaspäällikkö Jarkko Välimäki muistuttaa, että ennen suurempaan energiaremonttiin ryhtymistä, taloyhtiössä on hyvä selvittää, mitä energiansäästöön liittyviä toimia on jo tehty ja tarkistaa, että nykyiset järjestelmät toimivat tehokkaasti. Energiankulutus pysyy kurissa ja asumisolosuhteet parempina, kun esimerkiksi lämmitysverkosto on tasapainotettu ja ilmastoinnin ilmamäärää on tarkistettu.

– Kehitämme jatkuvasti liiketoimintaamme ja haluamme tuottaa asiakkaillemme uusia innovatiivisia palveluita, jotka mahdollistavat energiatehokkuuden lisäämisen ja paremmat asumisolosuhteet. Tähän liittyy vahvasti älykkäiden mittareiden ja olosuhdepalvelujen käyttöönotto, Jarkko kertoo ja muistuttaa, että myös kaukolämmitetyssä talossa kuluja saa karsittua.

Hukkalämpö talteen

– Korjaaminen vain energiansäästön takia ei ole yleensä kannattavaa, vaan siinä tulee ajatella rakennuksen elinkaarta. Ikkunat on esimerkiksi järkevä vaihtaa vasta, kun vanhat ovat uusimisen tarpeessa, ja julkisivun voi lisäeristää, kun kunnostus on muutenkin ajankohtaista, Matts vinkkaa.

Poistoilmalämpöpumppujen asennus tekee tässä poikkeuksen, koska hukkalämmön talteenotto on parhaimmillaan kannattava toimenpide yksittäisenä peruskorjauksena. Poistoilmalämpöpumpun soveltuvuus omaan kiinteistöön on hyvä selvittää asiantuntijan kanssa.

Matts toteaa, että ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla saa merkittäviä säästöjä. Myös vedenkäyttötottumuksia muuttamalla, voi säästää vesi- ja lämmityskustannuksissa.

Älykäs olosuhdehallinta tulossa

Älykkäät olosuhdemittauksen ja -hallinnan järjestelmät tekevät tuloaan taloyhtiöihin. Esimerkiksi asuntokohtaiset anturit mittaavat lämpötilaa sekä kosteutta, ja olosuhteita voi ohjata lämmönjakohuoneeseen asennettavan älykkään ohjausjärjestelmän kautta.

– IoT-pohjaisesta mittauksesta on kokemuksia vasta yhdeltä lämmityskaudelta, mutta alustavat käyttökokemukset ovat myönteisiä. Järjestelmiä voi säätää tarkasti ja näin varmistaa, että sisälämpötila on lämmityskaudella tasainen ilman ylilämmittämistä. Energian säästö syntyy nimenomaan ylilämmittämisen vähentämisestä, Matts kertoo

Esimerkiksi Turun Nättinummessa sijaitseva As Oy Topiaantupa on ottanut käyttöön älykkään huoneistokohtaisen olosuhdemittausjärjestelmän, josta voi lukea lisää täällä.