04.12.2015 | Teksti Ari Lahti | Kuvat Turku Energia

Energiamarkkinakatsaus joulukuu 2015

Sähkön systeemitermiinihinnat olivat lokakuussa korkeapainevoittoisen sään tukemana pitkälti sivuttaisliikkeessä. Marraskuussa hinnat kuitenkin lähtivät rajuun laskuun, kun sää muuttui huomattavan sateiseksi, tuuliseksi ja lauhaksi. Samalla Suomen aluehintatuotteiden hinnat nousivat jyrkästi, erityisesti lähipään tuotteissa.

Kulunut vuosi on ollut erittäin sateinen Skandinaviassa, ja siksi vesialtaat Norjassa ja Ruotsissa ovat varsin täynnä. Huolet globaaleista ja erityisesti Kiinan heikommista kasvunäkymistä ovat laskeneet edelleen polttoaineiden sekä kivihiilen hintaa. Hiililauhteen rajakustannusten ja säätekijöiden vuoksi johdannaisten hinnoista muodostuva termiinikäyrä on laskenut selvästi kuluvan vuoden aikana.

Systeemitermiinihinnat ja pohjoismainen vesitilanne

Skandinavian hyvä vesitilanne ja hiililauhteen rajakustannuskehitys ovat laskeneet systeemituotteiden hinnat 20 euron psykologisen tasaluvun tuntumaan. Lähin vuosituote YR-16 maksoi kirjoitushetkellä noin 8,70 euroa, ja lähimmän Q1-16 -kvartaalin hinta puolestaan oli lähes 10 euroa vuoden alun hintatasoa vähemmän (hinnat kirjoitushetkellä noin 20 ja 23 EUR/MWh; kts. kuva 1).


Kuva 1: Systeemihintajohdannaisten YR-16, YR-18, ja Q1-16 hintakehitys.

Pohjoismaisen vesitilanteen koheneminen näkyy pitkän ajan hydrologiakuvaajasta (kuva 2).

Korkeapainevoittoinen lokakuu ehti jo sulattaa hydrobalanssin ylijäämää, mutta viime viikkojen sateinen ja leuto sää nostivat hydrobalanssin ennusteen jälleen 0-tason tuntumaan.


Kuva 2: NordPool-alueen hydrologiatilanteen kehitys (toteuma – ilman ennustetta, sinisellä; mitta-asteikko oikealla) ja sähkön spot-hintakehitys (punaisella; mitta-asteikko vasemmalla). Data: SKM Syspower.

Kuvassa 3 on vertailtu spot-hintakehitystä vuosiin 2013 ja 2014. Lauha alkuvuosi, runsaat sateet ja tuulinen sää selittävät vaisujen talousnäkymien lisäksi spot-hintakehityksen eroja edellisiin vuosiin. Erityisesti Q3-15 -kvartaalilla spot-hintaa painoivat alas kesän runsaat sateet ja Ruotsin ja Etelä-Norjan runsas vesitilanne. Tänä vuonna Norjan ja Ruotsin vesivirtaamien arvioidaan toteutuvan 27 TWh suurempana kuin keskimäärin.


Kuva 3: Spot-hintakehitys (systeemi) vuonna 2013, 2014 ja 2015.

Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Nasdaqin johdannaishinnat ovat laskeneet kuluvana vuonna merkittävästi. Kuvassa 4 on kirjoitushetken suojaustuotteiden hinnoista muodostuva termiinikäyrä ja tilanne vuoden 2015 alussa. Lähivuosien systeemitermiinit ovat noin 7,5 - 8,8 euroa vuoden alun tasoa halvempia.


Kuva 4: Johdannaismarkkinoiden SYS-termiinikäyrä, termiinikäyrä vuoden 2015 alussa ja toteutunut spot-hintakehitys vuoden 2013 alusta.

Aluehintakehitys

Kuva 5 esittää systeemi- ja Suomen aluehintakehityksen vuoden 2015 alusta. Sateisen kesäsään saattelemana erityisesti Q3-15:n keskimääräinen aluehintaerototeuma nousi isoksi (16,8 €/MWh). Koko alkuvuoden eli tammi-marraskuun aluehintaerototeuma oli 8,77 €/MWh. Korkean aluehintaeron taustalla vaikuttaa Suomen heikko sähkön omavaraisuus ja riittämättömät sähkön siirtoyhteydet.


Kuva 5: Systeemihinnan (spot) ja Suomen aluehinnan (Helsinki) kehitys vuoden 2015 alusta.

Hyvä vesitilanne on pitänyt Suomen aluehintajohdannaisten hintoja verrattain korkealla (Kuva 6). Kuva esittää lähimpien SYHEL-vuosituotteiden hintakehityksen vuoden 2011 alusta alkaen. Lokakuun puolivälistä alkaen varsinkin lähimpien termiinituotteiden hinnat ovat olleet jyrkässä nousussa, mikä johtuu sateisesta ja lämpimästä säästä sekä systeemituotteiden hintojen rajusta laskusta.


Kuva 6: Aluehintajohdannaisten lähimpien vuosituotteiden hintakehitys.

Kuva 7 esittää vuoden 2016 systeemihintatermiinin ja Suomen hinta-alueen kokonaishintakehityksen vuoden 2013 alusta. Jälkimmäinen (kuvassa FI-hinta) huomioi myös SYHEL-aluehintajohdannaisen hinnan. Vuoden 2016 FI-tukkumarkkinahinta on kirjoitushetkellä noin 31,50 euroa eli euron lokakuun alun hintatasoa korkeammalla. Hinnannousu johtuu pelkästään SYHEL-tuotteen hinnan rajusta noususta, joka selittyy aluehintaerotuotteiden heikohkolla likviditeetillä ja aktiivisella loppuvuoden suojauskysynnällä.


Kuva 7: Lähimmän vuosituotteen hintakehitys tukkumarkkinoilla: systeemijohdannainen punaisella ja Suomen hinta-alueen kokonaishinta sinisellä.

Kuva 8 piirtää systeemitermiinikäyrän ohella Suomen hinta-alueen termiinikäyrän, joka huomioi myös SYHEL-tuotteiden hinnat. Nasdaq Commodities -johdannaispörssissä Suomen hinta-alueen johdannaisia noteerataan tällä hetkellä vuoteen 2019 asti. SYHEL-tuotteiden hintakäyrä on aleneva: se heijastelee erittäin hyvää vesitilannetta käyrän alkupäässä ja odotusta OL3-ydinvoimalaitoksen verkkoon saamisesta käyrän loppupäässä.


Kuva 8: Systeemituotteiden (vihreällä) ja Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL; punaisella) termiinikäyrät. Toteutunut spot (SYS ja HEL) vuoden 2013 alusta sinipunaisella ja sinisellä. Data: SKM Syspower.

Hiililauhteen rajakustannukset ja päästöoikeuden hinta

Kivihiilen hinta on ollut pidempään laskussa, mikä johtuu paitsi ilmastopolitiikan ja liuskekaasun lisääntyneestä tarjonnasta myös erityisesti Kiinan pienentyneestä kysynnästä. Hiililauhteen rajakustannukset ovat olleet tasaisessa laskussa. Rajakustannushinnoittelun myötä myös päästöoikeuden hinta vaikuttaa pohjoismaiseen sähkönhintaan. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut tasaisessa mutta ainakin toistaiseksi maltillisessa nousussa.

Kuva 9 esittää hiililauhteen rajakustannusten ja toisaalta lähivuoden termiinituotteiden hintakehityksen vuoden 2011 alusta. Kuvassa hiilen osuutta kuvaa tummanharmaa ja päästöoikeuskustannusten osuutta vaaleanharmaa alue.

Kuva 9: Hiililauhteen rajakustannusten ja termiinien hintakehitys: hiilen osuus tummanharmaalla, päästöoikeus vaaleanharmaalla, lähin SYS-vuosituote punaisella, Suomen hinta-alueen johdannaishinta (SYS+SYHEL) sinisellä sekä Saksan lähin Base-vuosituote vihreällä.

Hintanäkymät

Koko kuluneen vuoden aikana sähkön tukkumarkkinahintoja on laskenut erittäin sateinen ja lauha sää ja myös hiililauhteen alentuneet rajakustannukset. Samaan aikaan uusiutuvan energian tuotantoa on pohjoismaisellakin tasolla tulossa koko ajan lisää. Pelot sähkön ylitarjonnasta ovatkin laskeneet systeemitermiinihinnat ennätysmäisen alas eli 2000-luvun alkupuolen hintatasolle. Tuottajat ovat reagoineet ilmoituksilla hiilivoimalaitosten ja ruotsalaisten ydinvoimalaitosten ennenaikaisista sulkemisista. Myös suunnitelmia uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi on pantu jäihin alhaisen hintatason takia. Toisaalta esimerkiksi OL3-laitoksen odotettu verkkoon liittäminen lisää sähkön tarjontaa Suomessa ja yleisemmin Pohjoismaissa. Lisäksi kuluvana vuonna on selvästi lisääntynyt tietoisuus siitä, että Pohjoismaista ei voida viedä totuttuun tapaan sähköä Saksaan. Maa painii sisäisten sähkönsiirto-ongelmien kanssa, mikä johtuu erityisesti tuulivoimatuotannon kasvusta.

Monissa analyytikkokommenteissa nykyistä systeemitermiinihintatasoa on pidetty selvästi ”alihintaisena” varsinkin käyrän pitkässä päässä. Onko nykyinen hintataso sitten perusteltu vai ei, määrittelee pitkälti pohjoismainen sää. Mikäli ilmastomuutos on lisännyt sademääriä pysyvämmin, analyysitalojen fundamenttimallien oletuksia paluusta normaalisäähän (ennemmin tai myöhemmin) koetellaan. Ostajien näkökulmasta SYHEL-aluehintatuotteet ovat nousseet lähipäässä jo tuskallisen korkealle. Toisaalta joulukuussa käyttöön saatava Ruotsin ja Liettuan välinen Nordbalt-kaapeli alentanee aluehintaerototeumia ainakin jonkin verran.


Ari Lahti

Kirjoittaja toimii Sähkömyynti-yksikön salkunhoitajana Turku Energiassa.