Puolet Turku Energian myymästä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä.
13.05.2015 | Teksti Pirkko Soininen | Kuvat Dreamstime

3 tekoa ilmaston hyväksi

Turku Energian ilmastoystävällinen energiapaketti voitti merkittävän Vuoden ilmastoteko 2015 ­tunnustuksen.

 

Kasvatamme määrätietoisesti ympäristöystävällisiä energiantuotantomuotoja, toteaa Turku Energian kehityspäällikkö Antto Kulla.
Valtakunnallisen tunnustuksen myönsi Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi. Palkinto jaettiin nyt viidennen kerran.

Voittaneen energiapaketin kantavana teemana on, että Turku Energian myymästä sähköstä ja lämmöstä 50 prosenttia on tuotettu uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Turku Energian ilmastoystävällinen energiapaketti koostuu kolmesta erillisestä meneillään olevasta hankkeesta: kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon kehittämisestä Skanssin alueelle, Luolavuoren pellettikäyttöisen lämpölaitoksen rakentamisesta sekä osallistumisesta Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitoshankkeeseen.

– Olemme jo pitkään panostaneet uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen hankinnassa ja tuotannossa. Ensimmäinen ympäristöohjelmamme valmistui jo vuonna 1999, ja samana vuonna aloimme myydä tuulisähköä. Vuotta myöhemmin rakennettiin Orikedon biolämpökeskus, kertoo ympäristö­ ja laatupäällikkö Minna Niemelä.

– Ilmastoystävälliseen energiapakettiin valitut kolme hanketta ovat keskeisessä roolissa uusiutuvan energian lisäämiseen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kertoo Antto Kulla.

Anton ja Minnan mukaan 50 prosentin tavoite on kova, mutta täysin mahdollinen. Tällä hetkellä uusiutuvalla energialla tuotetaan 29 prosenttia sähköstä ja 25 prosenttia lämmöstä.

1. Skanssissa taloyhtiöt voivat tuottaa energiaa

Skanssin alueelle suunnitellaan Suomessa täysin uudenlaista matalalämpötilaista kaukolämpöverkkoa, joka toteutuessaan mahdollistaa lämpökaupankäynnin. Skanssin alueen uuteen energiaratkaisuun liittyvää selvitystyötä tekee VTT, ja se valmistuu kesällä. Hanke saa rahoitusta Tekesin Fiksu kaupunki ­ohjelmasta.

– Skanssiin kehitteillä oleva toimintamalli on innovaatio. Sen myötä taloyhtiöt voisivat tuottaa itse energiaa aurinkopaneelien tai lämpöpumppujen avulla. Ylijäävän lämpöenergian he voisivat myydä meille, Antto selventää.

Lisäksi alueelle voitaisiin rakentaa vaikka pienpellettilaitoksia. Toteutuessaan ratkaisu lisäisi uusiutuvien energianlähteiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

Skanssin alueen uutta, älykästä ja ekologista kaupunginosaa suunnitellaan 8 000 asukkaalle. Alueen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja jatkuu vuoteen 2030. Uusi malli on osa alueen infrastruktuuria.

Alueen energiankäytön ennusteissa on otettu huomioon, että rakentamisen säädökset tulevat muuttumaan ja sähköinen liikenne kasvattaa merkitystään liikkumisessa.

– Tulevaisuuden kerrostaloista rakennetaan nollaenergiataloja, jotka kuluttavat paljon nykyistä vähemmän energiaa lämmitykseen. Näissä taloissa entistä suurempi osa energiasta kuluu käyttöveden lämmitykseen.

– Haluamme selvittää, voiko kaksisuuntaisesta lämpökaupasta saada kannattavaa liiketoimintaa. Jos voi, konseptin voi monistaa muillekin uusille asuinalueille Turussa tai muualla Suomessa.

Skanssin kehitysprojektissa selvitetään myös mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia automaatioratkaisuja, jotka antavat asukkaille mahdollisuuden seurata ja ohjata omaa energiankulutustaan nykyistä paremmin.

2. Pellettilaitos valmistuu Luolavuoreen 

Turku Energia lisää uusiutuvaa energiantuotantoaan pellettikäyttöisen lämpökeskuksen myötä. Laitos rakennetaan Turun Luolavuoreen, ja sen rakennustyöt ovat käynnissä parhaillaan. Tavoitteena on, että uusi laitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

Laitoksessa käytetään uutta tekniikkaa eli pelletin pölypolttoa. Valmistuessaan Luolavuoren laitos on Suomen suurin kyseisen tekniikan laitos. Uuden lämpökeskuksen tuotantoarvio on 20–40 GWh eli se vastaa 1 000–2 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

– Ympäristön kannalta on tärkeää, että laitos vähentää raskaan öljyn käyttöä kaukolämmön vara­ ja huipputuotannossa 5 000 tonnilla eli noin puoleen nykyisestä, kertoo Minna.

Laitos lisää valmistuessaan uusiutuvien energianlähteiden määrää kaukolämmön tuotannossa noin 2,5 prosenttiyksikköä. Se vähentää arviolta noin 15 000 tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

3. Monipolttoainevoimalaitos käyttää bioenergiaa 

Turku Energia on mukana Naantalin uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisessa osakkuusyhtiönsä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) kautta.

Monipolttoainevoimalaitoksen myötä kivihiilen käyttö energiantuotannossa vähenee selvästi ja korvautuu bioenergialla. Laitoksessa on mahdollista polttaa lähes sataprosenttisesti biopolttoaineita. Tämä vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Laitos käyttää polttoaineena esimerkiksi puuhaketta ja kuorta, jotka hankitaan mahdollisimman läheltä.

Uusi voimalaitos varmistaa Turun seudun kaukolämmön saannin vuosikymmenik­si eteenpäin. Laitoksen rakennustyöt käynnistyivät tänä keväänä, ja uusi laitos otetaan käyttöön syksyllä 2017.

Voimalaitoksen työllistävä vaikutus on paikallisesti suuri. Myös välilliset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä, sillä laitteistosta 2/3 on Suomessa valmistettuja. Esimerkiksi kattilalaitos on Valmetin Tampereen tehtaan ja polttoaineensyöttöjärjestelmä raumalaisen Raumasterin tuotantoa.

– Laitoksen rakentamisessakin on otettu ympäristö huomioon. Mukava yksityiskohta on esimerkiksi se, että viisi lehmusta otettiin rakennustyömaalta talteen uudelleenistutusta varten, kertoo Antto.

Hankkeesta voi lukea lisää: tset.fi. ●

Sanasto

Matalalämpötilainen kaukolämpöverkko

Nykyään lämpöputkissa kulkee keskitetysti tuotettua, parhaimmillaan jopa 115-asteita vettä, mutta Skanssin uudessa verkossa lämpötila tulee olemaan selvästi matalampi. Uudessa ratkaisussa suurempi osa tuotetusta lämmöstä saadaan hyötykäyttöön, sillä lämpöhävikki on matalalämpöisessä verkossa pienempi.

Pelletin pölypoltto 

Pellettipolttoaine murskataan jauhemyllyllä pölyksi, minkä jälkeen se käsitellään ja poltetaan pölypolttimella kattilassa.

Uusiutuvat energianlähteet 

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa.