Kouluvaarit ovat kivoja. Niiden kanssa me käydään aina luistelemassa, Sebastian Brusila (vas.), Noel Impilä, Enrika Mäki ja Louna Lehtoranta kertovat. Pekka Raudaskoski ja Jarkko Sarras myhäilevät vieressä.
23.02.2016 | Teksti Pirkko Soininen | Kuvat Mikael Soininen

Kouluvaarit auttavat arjessa

Neljä Puolalan koulun tokaluokkalaista on kokoontunut kouluvaarien kanssa rauhalliseen sopukkaan lukemaan äidinkielen oppikirjaa. Kukin lapsi lukee vuorollaan ääneen, vaarit auttavat vaikeissa kohdissa ja välillä jutellaan yhdessä tarinan aiheista: lumilinnoista ja igluista.

– Olettekos kuullut, että Kemissä on sellainen valtava lumilinna, jonne voi mennä ihan käymään, kysyy kouluvaari Pekka Raudaskoski.

– Minä olen käynyt siellä, Noel Impilä hihkuu ja yhdessä ihmetellään niin suurta lumilinnaa, jossa voi ihan yöpyä.

Luistimia ja uimahousuja

Kun Jarkko Sarras, 74, jäi eläkkeelle yhdeksän vuotta sitten, hän mietti, millaista vapaaehtoistyötä voisi tehdä lasten parissa.

– Olin koko ikäni ollut mukana seuratoiminnassa ja kun kuulin kouluvaaritoiminnasta, se tuntui heti omalta.

Pekka Raudaskosken, 68, Jarkko houkutteli mukaan muutamaa vuotta myöhemmin, kun Pekkakin jäi eläkkeelle.

Kouluvaarit toimivat Turussa jo noin 35:ssä koulussa ensisijaisesti 1.–4. luokilla opettajien apuna. Kouluvaari-idea on kotoisin Ruotsista. Turussa organisoitu kouluvaaritoiminta alkoi ensimmäisenä Suomessa vuonna 2000. Tällä hetkellä kouluvaareja on Turussa viitisenkymmentä ja toimintaa organisoi Kouluvaarit ry. Palkkaa kouluvaarit eivät saa, ellei palkaksi lasketa hyvää mieltä.

Kouluvaarit käyvät kouluilla yleensä kaksi kertaa viikossa. Tarpeen mukaan he tulevat mukaan avuksi myös erilaisille retkille.

Pekan vastuulle ovat jotenkin luonnostaan langenneet uimahallipäivät ja Jarkko taas vastaa luistelusta, sillä tenavien on vaikea pukea itse kypäriä ja luistimia, ja opettaja ei ehdi tehdä kaikkea. Jarkko myös pelaa mielellään lasten kanssa jääkiekkoa.

– Minä tapaan käydä uimahallissa. Voin huolehtia pojista pukuhuoneen puolella, minne naiset eivät voi tulla, Pekka kertoo.

Ystävä hädässä

Kouluvaari voi auttaa ja tukea koulutyössä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ennen kaikkea hän on turvallinen ystävä, jolle voi jutella mistä tahansa. Usein pikkuiset tarttuvatkin kouluvaaria hihasta ja pyytävät kuuntelemaan omia murheitaan. Kouluvaarit ovat naisvaltaisen opettajajoukon keskellä myös miehen malleja.

Kouluruokailussa vaareista on ihan oikeaa apua: he auttavat ruokailuvälineiden kanssa.

–Yllättävän monella menee vielä alaluokilla veitsi suuhun. Ja joku saattaa nuolla lautasen, kun kerran isäkin kotona nuolee, vaarit nauravat.

Ihan hitti ovat Jarkon pitämät tunnit, joilla hän kertoo omasta koulunkäynnistään 1940- ja 1950-luvuilla.

– On kiva tehdä töitä lasten kanssa. Tämä eroaa niin täysin siitä kiireisestä työelämästä, josta jäin aikoinaan eläkkeelle.

Miehet houkuttelevat mukaan toimintaan kaikkia eläkkeelle jääneitä, joita kiinnostaa lasten kanssa tehtävä työ.

– Lapset ovat vilpittömiä ja itselle tulee auttamisesta hyvä mieli. Olemme opettajan kädet ja silmät, silloin kun hän tarvitsee apua, kouluvaarit tiivistävät toimenkuvansa. ●