13.05.2015 | Teksti Maija Rauha | Kuvat Turku Energia ja haastateltavat

3 x mielipide kaukolämmöstä

Ei, juu vai vaarinhousut? Kun kolme mielipidevaikuttajaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteiseen, höyhenet saavat pöllytä, jos ovat pöllytäkseen. Lue heidän neljä perusteluaan "Kaukolämmön pitää olla halpaa" -väittämään.

Juuso Kallio

Kuka? Turun varavaltuutettu (kok.) ja Kiinteistöliiton Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja.

Miksi? Tuntee kaukolämmön hinnoittelun vaikutukset kiinteistöjen talouteen.

Vastaus: Juu. Taloyhtiöiden näkökulmasta kaukolämmön pitää olla halpaa.

Perustelut:

1 Kaukolämmön pitää olla halpaa, koska sillä on suuri vaikutus asumiskustannuksiin. Lämmityskulut haukkaavat noin neljänneksen taloyhtiöiden kiinteistönhoitokuluista.

2 Laskujemme mukana asumiskustannukset ovat viime vuosina nousseet nopeammin kuin asukkaiden käytettävissä olevat tulot. Kustannusten nousu on ollut keskimäärin neljä prosenttia vuodessa, kun käytettävissä olevien tulojen kasvu on jäänyt alle kahteen prosenttiin. Myös yleinen hintataso on kohonnut hitaammin kuin asumiskustannukset.

3 On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hidastumiseen tähtäävät toimet etenevät. Se kuitenkin huolettaa, että kaukolämmön käyttäjät joutuvat maksamaan tehdyt ilmastopoliittiset ratkaisut hinnannousujen muodossa. Keskusta-alueella ei ole käytännössä mahdollista siirtyä käyttämään maalämpöä tai muita vaihtoehtoisia lämmöntuotannon muotoja. Se, että näistä silti jatkuvasti kysellään, kuvastaa kaukolämmön hintakehityksen aiheuttamaa huolta.

4 Helsinkiläiset saivat kaukolämpönsä viime vuonna 1,03 eurolla asuinneliötä kohti kuukaudessa, kun me turkulaiset maksoimme 1,24 euroa. Ero on iso, ja syitä on varmasti monia. Ulkopuolisen on vaikea arvioida kaukolämmön kulurakennetta, joten joudumme luottamaan siihen, mitä Turku Energia sanoo. Helposti tulee mieleen, että hinnoissa on mukana piiloverotusta, kun kaupungin omistama yhtiö tulouttaa omistajalleen vuosittain melko paljon osinkotuloja. Myös se, että alueellinen lämpöyhtiö pystyy tuottamaan lämpöä edullisemmin kuin Turku Energia, viittaa siihen, että Turku Energian toiminnassa voi olla tehostamisen varaa. Kaukolämmön ostajat toivovat näihin asioihin lisää läpinäkyvyyttä.

Loppulausunto: Kuntalaisten omistaman yhtiön tulisi tuottaa kuntalaisille mahdollisimman edullista lämmitysenergiaa sekä kohdella kuntalaisia tasapuolisesti. Kaukolämpöasiakkaiden ei tulisi rahoittaa kaupungin muita toimintoja.

Johannes Yrttiaho 

Kuka? Tohtorikoulutettava, toisen kauden kaupunginvaltuutettu (vas.) Turussa ja Metalli 49:n tiedottaja.

Miksi? Teki maaliskuussa valtuustossa aloitteen kaukolämmön hinnannousun syiden selvittämisestä.

Vastaus: Juu. Lämpö on perustarve, joten sen tulee olla mahdollisimman edullista.

Perustelut:

1 Lämmityskulut muodostavat merkittävän osan asumiskuluista. Lämmön hintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska se on kaikille tuloista riippumatta sama. Kaupungeissa kaukolämpö on usein juuri pienituloisten ja tavallisten palkansaajien lämmitysmuoto. Ei ole heidän kannaltaan oikein, jos perustarpeiden kulut nousevat. Lämmön hinnannousu näkyy nopeasti vuokrien korotuksissa, mikä pienentää muuhun kulutukseen käytettävissä olevia tuloja. Suurempituloisen elämään hinnankorotuksilla ei ole yhtä suurta vaikutusta.

2 Usein energialaitoksilla on toisena merkittävänä tehtävänä tuottaa ja myydä sähköä kotitalouksille. Kaukolämpö on selkeästi monopolitoimintaa, toisin kuin sähkö. Jos sähkön myynti ei syystä tai toisesta ole riittävän kannattavaa, on energialaitoksilla houkutus paikata kannattavuutta nostamalla kaukolämmön hintaa, koska kilpailun puuttuessa tuotto on laitoksen näkökulmasta varma.

3 Kaukolämmön kulutusta ei ole mahdollisuutta säädellä kuluttajatasolla, sähkönkulutukseen sen sijaan itse kukin voi jonkin verran vaikuttaa. Kaukolämmön toimittajaa ei voi valita, sähköyhtiöt voi kilpailuttaa.

4 Turun kaukolämmön hinta on keskimääräistä korkeampi. Veronkorotusten ohella syitä saattavat olla viime vuosien seudulliset energiaratkaisut sekä mahdollisesti Turku Energian sähkönhankinnan ratkaisut. Lämmön hinnalla ehkä kompensoidaan sähköliiketoiminnan kannattavuushaasteita. Jos näin on, se ei ole oikein.

Loppulausunto: Kaukolämmön piirissä on esimerkiksi Turussa noin 150 000 ihmistä, siis valtaosa kaupungin asukkaista. Kaukolämmön hinta on siten erittäin tärkeä poliittinen kysymys.

Jari Kuivanen

Kuka? Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja.

Miksi? Tuntee Turku Energian hinnoittelun ja hinnoitteluperusteet kuin omat taskunsa.

Vastaus: Vaarinhousut. Kaukolämpö ei voi olla ilmaista, mutta sen hinnan pitää olla kohtuullinen.

Perustelut:

1 Monen mielestä perushyödykkeiden, kuten kaukolämmön, tulisi olla ilmaisia. Se ei ole mahdollista, mutta ei Turku Energia myöskään hinnoittele tuotteitaan mielivaltaisesti. Kilpailuviranomaisen mukaan emme ole kaukolämmön tuotannossa monopoliasemassa, vaan määräävässä markkina-asemassa. Se tarkoittaa, että hinnoittelumme tulee olla perusteltua ja kohtuullista. Meidän on myös tarjottava kaukolämpöä kaikille samaan hintaan. Viranomaisten lisäksi asiakkaat tarkkailevat hintojamme. Pyrimme toimimaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja avaamaan hinnoittelun perusteluja, koska tiedämme, että asia on haasteellinen energia-alalla.

2 Kaukolämmön hinnoittelumme perustuu todellisiin tuotantokustannuksiin. Niihin puolestaan vaikuttaa moni asia, kuten polttoaineiden hinnat ja käytettävät energiantuotannon tavat. Emme voi hinnoitella esimerkiksi sen mukaan, mitä kaukolämpö jossakin muualla maksaa. Sähkön ja lämmön tuottamiseen liittyvät kustannukset eritellään voimalaitoksilla tarkasti, eikä kaukolämmön hinnalla missään tilanteessa kompensoida sähkön tuotantokustannuksia tai hinnoittelua. Asumiskustannukset ovat nousseet nopeammin kuin ansiot, mutta lämmityskustannukset eivät selitä tätä yksin. Kiinteistöjen hoitokulut ovat nousseet nopeammin kuin energian hinta.

3 Turussa on yhteisesti päätetty ottaa tavoitteeksi hiilidioksidivapaa kaupunki. Meille se merkitsee, että vajaan viiden vuoden kuluttua puolet energiantuotannostamme pitää olla hiilidioksidipäästöistä vapaata. Investoimme tuotantoon huomattavia summia, jotta voimme vähentää hiilen ja öljyn käyttöä riittävästi. Terveessä liiketoiminnassa nämä investoinnit on pystyttävä rahoittamaan toiminnan tuotolla. Investoinneilla takaamme, että kaukolämpö on tulevaisuudessakin kilpailukykyinen vaihtoehto.

4 Polttoaineverot nousivat valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksellä joulukuun lopussa, ja nämä hinnannousut vietiin kaukolämmön hintaan vuoden 2015 alusta lähtien. Viiden viime vuoden aikana lähes kaikki lämmön hinnankorotukset ovat johtuneet veroluonteisten maksujen korotuksista. Verojen osuus lämmön hinnasta vaihtelee käytettyjen polttoaineiden mukaan, ja Turun seudulla lämmön loppuhinnasta on veroja noin 31 %. Mekin arvelimme ensin, että kaukolämmön hintaa jouduttaisiin nostamaan enemmän sen takia, että Orikedon jätteenpolttolaitos jouduttiin sulkemaan. Öljyn hinta kuitenkin halpeni samaan aikaan, joten hinnannousu jäi tästä johtuen hyvin pieneksi.

Loppulausunto: Kaukolämpö on pitkälle kehittynyt palvelutuote, joka tuodaan kotiin asti 24/7 ja joka ei koskaan lopu kesken. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas Pohjoismaiden ulkopuolelle, kun asia on toisin. Jos nykyistä kaukolämpöjärjestelmää lähdetään korvaamaan esimerkiksi lämpöpumpuilla, hiilidioksidipäästöt moninkertaistuvat.