09.05.2018 | Teksti Annika Kujanpää

Sähkösikin kertoo tarinaa

Turku Energia tarjoaa yritysasiakkailleen sähköä, joka on tuotettu ympäristöä vaalien perinteikkäissä kotimaisissa tuotantolaitoksissa. Puhtaan lähienergian taustalta löytyy tarina.

Tuotteiden alkuperä ja ekologiset tuotantotavat kiinnostavat tänä päivänä yhä useampia, mikä näkyy esimerkiksi lähi- ja luomuruuan suosiossa. Samaan tapaan myös tuotteen valmistuksessa käytettävän sähkön alkuperä voidaan tuntea hyvinkin tarkkaan.

– Tarinallinen sähkö kertoo yrityksen vihreistä ja lähialueen toimintaa tukevista valinnoista. Toivomme, että myös valmistuksessa käytetyn sähkön tuotantotapaan ja -paikkaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Se vaikuttaa olennaisesti tuotteen hiilijalanjälkeen, taustoittaa Turku Energian yritysmyynnin päällikkö Mika Berg.

Sähkön tarina valitaan kahdesta eri vaihtoehdosta. Yrityksen sähkö voidaan tuottaa historiallisella saarella Saaristomerellä tai yli 100-vuotiaalla vesivoimalaitoksella.

– Räätälöimme yrityksen toiveiden mukaan vihreää energianhankintaa nimetyiltä energian pientuottajilta. Alkuperätakuulla merkittyä sähköä tuotetaan nyt merituulivoimalla Kemiönsaaressa ja vesivoimalla Salossa. Sekä tuulesta että vedestä kerätty energia on täysin päästötöntä.

Kolme jättiläistä kesyttää tuulen

Högsåran saaressa, korkealla kallioiden yllä keskellä Kemiönsaaren Hiittisten saaristoa, halkovat ilmaa kolmen jättiläisen siivet. Tuulivoimalat ovat nimeltään Flora, Frej ja Ilo. Nimet on annettu muinoin saarella maatöissä puurtaneiden työhevosten mukaan.

Tuulivoimalat kauhovat merituulta siipiensä liike-energiaksi. Generaattorin avulla se muuntuu sähköksi, joka kulkeutuu saaresta merikaapelia pitkin Kasnäsiin ja siitä eteenpäin mantereelle. Täyteen tehoonsa nämä 60 metriä korkeat voimalat pääsevät, kun tuulta on 12 metriä sekunnissa.

Flora, Frej ja Ilo ovat varautuneet mereltä saapuviin vaihteleviin puuskiin: ne tarvitsevat siipiensä pyörittämiseen tuulta vähintään kolme metriä sekunnissa, mutta jos tuulennopeus yltyy yli 25 metrin ne pysäyttävät siipensä turvallisuussyistä. Jokainen voimala tuottaa sähköä vuodessa noin 300–400 kotitalouden tarpeen verran, yhteensä 14 GWh.

Kemiönsaaren kunnassa sijaitsevalle saarelle on lossiyhteys ja siellä asuu vakituisesti ympäri vuoden noin 50 asukasta. Högsåran tuulipuisto aloitti sähköntuotannon vuonna 2007. Tuulipuiston omistaa Via Wind Oy, joka kuuluu Hafmex Group -konserniin.

Pirteä vanhus vangitsee veden voiman

Kuohuva Kiskonjoki mutkittelee Salon harjualueilta metsien, järvien ja viljelymaisemien läpi Saaristomereen. Salon Perniössä, aivan Kosken ruukin vieressä seisoo jykevä punatiilinen rakennus, josta erkaantuu jokea hallitseva pato. Vesi virtaa padossa turbiinin läpi, mikä saa turbiinissa olevan generaattorin pyörimään ja muuttamaan veden liike-energian sähköksi.

Pato on turvallinen kaloille ja muille joessa liikkuville eläimille, sillä ainoastaan vesi kulkee sen läpi. Läheisissä vesistöissä asuu haukia ja taimenia, jotka käyttävät jokea kulkureittinä ja kutupaikkana. Vesivoimalan viereen rakennetaan vuosina 2019–2020 kalatie, jonka kautta kalat pystyvät ohittamaan padon.

Kiskonjoen vesivoimalaitos on ollut toiminnassa jo reilun vuosisadan ajan. Voimalaitoksen tarina sai alkunsa, kun Albert von Julin nuorempi kiinnostui sähköntuotannosta ollessaan nuorena vuori-insinöörinä Yhdysvalloissa. Hänen perustamansa voimalaitos valmistui vuonna 1909. Se on Suomen vanhimpia, ellei jopa vanhin, yhtäjaksoisesti toiminut sähköä tuottava vesivoimalaitos.

Vuosikymmenten kuluessa rakennuksen perinteikäs ulkonäkö on pysynyt lähes ennallaan. Voimalaitoksen omistaa nykyisin Vuorilinnan Voima Oy. Uudistetun koneistonsa avulla se tuottaa edelleen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti sähköä vuorokauden ympäri. Vesivoimalaitoksen vuosituotanto on 2,5 GWh.

Vihreä valinta

Puhdasta, uusiutuvaa energiaa tuottavilla voimaloilla on positiivisia vaikutuksia lähialueelle: ne tuovat kunnille investointeja, verotuloja ja imagohyötyä sekä uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämälle. Vesivoimaloilla pystytään lisäksi torjumaan tulvia tai vähentämään niiden aiheuttamia vahinkoja sekä paikkaamaan sähköverkon lyhytaikaista energiapulaa.

Myös tuulivoimaloiden kannattavuus on parantunut viime vuosina. Suomessa tehdään tuulivoimaan liittyvän hankekehityksen lisäksi paljon komponenttivalmistusta ja vientiä.

– Tuulivoima on yksi merkittävimpiä tulevaisuuden energialähteitä. Sen rooli tuotantoportfoliossamme tulee olemaan varmasti suurempi kuin nykyisin. Tämän mahdollistavat kehittynyt tekniikka sekä alentuneet yksikkökustannukset, kertoo Berg.

-> Saat lisätietoa tarinallisesta sähköstä nettisivuiltamme.