Luolavuoren pellettilämpökeskus tuottaa kaukolämpöä kaupunkilaisille pakkassäässä, Ilkka Syrjälä (oik.) ja Jari Lahtinen kertovat.
24.02.2016 | Teksti Johanna Pelto-Timperi | Kuvat Mikael Soininen

Puhdasta kaukolämpöä puusta

Luolavuoren uusi pellettilaitos pääsi heti tositoimiin alkuvuoden kireissä pakkasissa. Varalaitos lämmittää kylmimpänä aikana noin 8 000 omakotitaloa. Uuden lämpökeskuksen polttoaineena käytetään kotimaista puupellettiä.

Turku Energian öljyä korvaava pellettilaitos aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Luolavuoren laitos on maamme suurin pelletin pölypolttotekniikkaa hyödyntävä lämpökeskus. Vastaavaa tekniikkaa on käytössä vasta harvoissa laitoksissa Suomessa. Ruotsissa vastaavia laitoksia on useita.

– Uusi lämpökeskus on tarkoitettu vara- ja huippulaitokseksi, joka käynnistetään, kun muissa laitoksissa on häiriöitä tai huoltotöitä ja silloin, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle. Laitos tuottaa energiaa arviolta 20–50 GWh:ta vuodessa riippuen talven lämpötiloista. Tarvitsemme kaukolämmöntuotannossa varalaitoksia noin 100 gigawattitunnin verran vuodessa, laskee Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä.

– Nopea käynnistys ja helppo säädettävyys ovat pellettipolton etuja. Koska laitos toimii vara- ja huippulaitoksena, on oleellista, että saamme sen nopeasti käyttökuntoon. Pellettilaitos käynnistyy puolessa tunnissa, kun esimerkiksi Orikedon hakelämpökeskuksen käyttöönotto kestää puoli vuorokautta, kertoo lämmönhankinta-asiantuntija Jari Lahtinen.

Ekologista energiaa

Pelletit valmistetaan pääosin puusta. Puun jalostuksessa syntyy sahanpuruja ja kutterilastuja, joista pelletti tehdään. Pelletit palavat paljon paremmin kuin esimerkiksi hake, jossa on mukana myös puun kuoriosia.

– Pelletit ovat hinnaltaan öljyä edullisempia, mutta hieman haketta kalliimpia, Jari kertoo.

Turku Energia on tehnyt kotimaisien pellettien toimituksesta sopimuksen Vapon kanssa. Päivässä noin kuusi pellettirekkaa kaartaa lämpökeskuksen pihaan ja tyhjentää lastinsa pellettisiiloihin. Laitoksen käydessä pellettikuljetuksia tulee laitokselle 30-40 viikossa. Toisaalta laitokselle tulevat öljykuljetukset vähentyvät oleellisesti.

Pellettikäyttöinen lämpökeskus lisää lämmöntuotannossa uusiutuvan energian osuutta 2,5 prosenttiyksikköä. Uuden lämpökeskuksen teho on 40 megawattia. Se vähentää muun muassa öljyn käyttöä 5 000 tonnia vara- ja huipputuotannossa.

– Käytämme nyt öljyä puolta vähemmän kuin ennen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät arvioilta 15 000 tonnia vuodessa, Ilkka kertoo.

Pellettilaitoksen rakentaminen oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla Turku Energia voitti viime vuonna Energiateollisuus ry:n myöntämän Vuoden Ilmasto 2015 -tunnustuksen. Laitoksen avulla Turku Energia on entistä lähempänä tavoitetta, jonka mukaan vuonna 2020 puolet energiasta tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Viime vuonna Turku Energia tuotti kaukolämmöstä jo noin 30 prosenttia uusiutuvalla energialla.

Tehokas prosessi

Luolavuoren lämpökeskuksen katolla on kaksi 500 kuution pellettisiiloa. Jos laitos toimii täydellä teholla, se kuluttaa 340 kuutiota pellettejä vuorokaudessa.

Ruuvikuljetin kuljettaa pelletit kahteen vasaramyllyyn, joissa ne murskautuvat pölyksi. Pöly jatkaa matkaansa ilman avulla suodattimiin, jotka poistavat ilman massasta. Pellettikattilassa on kaksi 20 megawatin poltinta. Pelletinpolton hyötysuhde on hyvä eli peräti 94 prosenttia.

– Kattilasta savukaasut kulkeutuvat kattilan tulipesän ja konvektio-osan kautta kaksikenttäiseen sähkösuodattimeen, joka puhdistaa hiukkaset yli 99-prosenttisesti. Laitoksen typpi- ja rikkidioksidipäästöt ovat alhaiset ja hiukkaspäästöt puhdistuvat tehokkaasti sähkösuodattimella, Jari toteaa.

Turku Energia seuraa ja mittaa tarkoin lämpökeskuksen päästöjä, jotta ne ovat ympäristöluvan mukaisia.

– Ympäristöluvassa on mukana myös melurajat. Laitoksen käyttöönoton yhteydessä saimme naapuruston asukkailta palautetta laitoksen aiheuttamasta melusta. Hyvien vinkkien avulla jäljitimme esimerkiksi yhdeksi melun aiheuttajaksi sulkusyöttimen. Tämä ongelma on nyt korjattu, Ilkka kertoo.

Polttamisen sivutuotteena syntyy jonkun verran tuhkaa.

– Tuhka soveltuu esimerkiksi viherrakentamiseen ja maisemointiin, Ilkka kertoo.