28.11.2016 | Teksti Pirkko Soininen | Kuvat Turku Energia

Vaivaton & tehokas kaukolämpö

Kaukolämpö on tehokasta ja ympäristöystävällistä lähienergiaa. Kun Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos ensi vuonna valmistuu, kaukolämmöstä tulee entistäkin vihreämpää.

Kaukolämpö on oikeastaan lähilämpöä, sillä Turun seudulla käytettävä kaukolämpö ei tule kaukaa, vaan Naantalin voimalaitokselta, Orikedon biolämpökeskuksesta ja Kakolan lämpöpumppulaitokselta.

Kaukolämmön tuotanto alkoi Turussa tasan 40 vuotta sitten. Sitä ennen jokaista taloa lämmitettiin erikseen öljyllä, hiilellä ja koksilla. Keskitetty kaukolämmön tuotanto tarjosi kuitenkin puhtaamman ja taloudellisemman vaihtoehdon lämmittää kiinteistöjä.

Suurin osa Turun kaukolämmöstä syntyy Naantalin voimalaitoksella sähkön tuotannossa syntyvästä kuumasta vedestä, joka muuten menisi hukkaan.

– Aiemmin vesi ajettiin Itämereen, missä se turhaan lämmitti merta. Kaukolämmön tuotannon myötä alkoi sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja laitoksen kokonaishyötysuhde parani merkittävästi, kertoo lämpöpäällikkö Ari Eklund.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ei ollut suomalainen keksintö, mutta sitä ei ole laajamittaisesti hyödynnetty Pohjolan ulkopuolella. Kaukolämpö on laajamittaisessa käytössä Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

– Nyttemmin Euroopassa on kovasti kiinnostuttu sähkön ja lämmön yhteistuotannosta ja järjestelmä on laajenemassa muuallekin Eurooppaan, sillä se on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa, Ari kertoo.

Entistä vihreämpää kaukolämpöä

Ympäristön kannalta on hyvä, että kaukolämpöä tuotetaan yhdessä isossa yksikössä hallitusti ja valvotusti. Kun Turku siirtyi kaukolämpöön, ilmanlaatu parani merkittävästi.

Kaukolämpö saavutti heti suuren suosion. Se on syrjäyttänyt keskusta-alueilla lähes täysin muut lämmitysmuodot. Nyt kaukolämpöä toimitetaan yli 4 700 kiinteistöön, joissa asuu 200 000 ihmistä.

Kaukolämmityksen asemaa ei ole varmistettu kaukolämpö- tai lämpölailla eikä sille ole rakennettu erityistä tukiohjelmaa. Tästä huolimatta tai juuri siksi kaukolämmitys on pärjännyt kilpailussa loistavasti.

Tällä hetkellä Naantalin voimalaitos käyttää polttoaineena enimmäkseen kivihiiltä, mutta kun monipolttoainevoimalaitos vuoden päästä valmistuu, painopiste siirtyy ympäristöystävällisiin biopolttoaineisiin.

– Meillähän on tavoite tuottaa puolet lämmöstämme uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen tulemme kirkkaasti myös saavuttamaan, kunhan Naantalin uusi laitos käynnistyy, kertoo lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä.

Jo nyt kaukolämmön tuotanto on osin varsin ympäristöystävällistä: Orikedon biolämpökeskus käyttää polttoaineena haketta ja Kakolassa taas lämpö tehdään jäteveden hukkalämmöstä. Turku Energia hyödyntää lämmön tuotannossa myös mädättämö- ja kaatopaikkakaasuja sekä teollisuuden hukkalämpöä.

Lämpö tulee tunnelia pitkin

Kaukolämpö, eli kuuma vesi, siirtyy kaukolämpötunnelissa olevia putkia pitkin Naantalin voimalaitokselta jakeluverkostoon. Tunneli lähtee Naantalista, sukeltaa Raision lahden ali ja jatkaa matkaansa Turkuun. Tunneli päättyy Luolavuoreen, josta verkosto jatkuu Kaarinaan maahan upotettuja kaukolämpöputkia pitkin. Tunnelin pituus on noin 15 kilometriä.

Jakeluverkosto puolestaan on 600 kilometriä pitkä. Se tuo kaukolämpöveden asiakkaille 65–115-asteisena ja vie sen takaisin lämmitettäväksi 45–55-asteisena. Putken halkaisija voi pienimmillään olla vain kaksi senttimetriä ja suurimmillaan jopa 80 senttimetriä.

Kiinteistön lämmönvaihdin siirtää kaukolämpöveden sisältämän energian asiakkaiden käyttöön eli rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen.

Lämpökekukset käynnistyvät pakkasilla

Jotta kaukolämpöveden lämpötila pysyisi putkistossa riittävän korkealla myös talvipakkasilla, on reitistön varrelle rakennettu lämpökeskuksia eli varavoimaloita.

– Jos veden lämpötila laskee, käynnistämme varavoimalat ja lämmitämme vettä lisää, selittää Ilkka.

Turku Energialla on kuusi isompaa öljykäyttöistä lämpökeskusta ja näiden lisäksi Luolavuoreen valmistui pellettiä käyttävä lämpökeskus vuosi sitten.

– Kun lämpötila tippuu alle -2 asteen, joudumme yleensä turvautumaan varakeskuksiin. Käynnistämme aina ensimmäisenä ympäristöystävällistä pellettiä käyttävän Luolavuoren lämpökeskuksen, Ilkka kertoo.

Siirrettäviä lämpökeskuksia on verkon varrella useita kymmeniä. Niitä käytetään paukkupakkasilla tai jos jossain verkoston osassa tehdään remonttia.

– Me myös varastoimme lämmintä vettä yöaikaan, kun käyttöä on vähemmän. Vanhan kaasukellon sisällä on Turussa lämpöakku ja säiliö, johon mahtuu kuusi miljoonaa litraa kaukolämpövettä. Vielä isompi säiliö on Naantalin voimalaitoksen pihamaalla. Näihin säiliöihin keräämme yöaikaan lämmintä vettä, jotta aamulla, kun kaikki turkulaiset menevät suihkuun yhtä aikaa, jokaiselle riittäisi lämmintä vettä, Ilkka kertoo.

Valvomo huolehtii lämmön riittävyydestä

Lämpöä tuotetaan viikoittaisen sääennustukset huomioivan ajosuunnitelman mukaan. 

– Jos kelit yht´äkkiä vaihtuvat, valvomo reagoi verkon tarpeisiin, Ilkka kertoo.

Valvomon päivystäjät tarkkailevat koko jakeluverkoston tilaa ja huolehtivat siitä, että lämpöä riittää kaikille kaukolämmön piirissä oleville. Kaikkia laitoksia myös kaukokäytetään valvomosta käsin.

Kaukolämpövalvomossa seurataan kahta asiaa: lämpötilaa ja painetta. Mitä kylmempi ulkona on, sitä kuumempaa vettä verkostossa kulkee. Jos päivystäjät huomaavat, ettei vesi ole riittävän lämmintä, he käynnistävät varalämpökeskuksen.

– Kaikkein tärkein asia on huolehtia verkoston paineista. Jokaisessa kulutuspisteessä tulevan veden paineen ja lähtevän veden paineen välillä on oltava riittävän suuri ero, jotta vesi kiertää verkostossa. Jos paine-eroa ei ole, vesi pysähtyy ja energia ei liiku, kertoo vuoroporukan esimies Jukka Lehtinen, joka aloitti kesätyöläisenä Turku Energialla vuonna 1976, eli samana vuonna, kun Pernon telakka ensimmäisenä asiakkaana liittyi kaukolämpöverkkoon.

Valvomoon tulevat myös vikailmoitukset.

Tiesitkö tämän kaukolämmöstä?

❯ Kaukolämmöllä on noin 200 000 asiakasta 4 700 kiinteistössä.
❯ Kaukolämpöverkoston pituus on Turun seudulla yli 600 kilometriä. Verkostoa rakennetaan ja huolletaan jatkuvasti, ja se laajenee joka vuosi useita kilometrejä.
❯ Kaukolämpö tuotetaan Turun Seudun Energiatuotannon omistamissa Naantalin voimalaitoksessa, Orikedon biolämpökeskuksessa ja Kakolan lämpöpumppulaitoksella.
❯ Naantalin voimalaitoksessa tuotetaan noin 65 %, Orikedolla noin 10 % ja Kakolassa noin 15 % kaukolämmöstä. Loput tuotetaan lämpökeskuksissa.
❯ Kaukolämpövesi on värjätty vaarattomalla väriaineella vihreäksi, jotta vuotokohdat löytyvät helpommin.

Sinua saattavat kiinnostaa myös: