28.11.2016 | Teksti Johanna Pelto-Timperi | Kuvat Timo Jakonen

Tasaista kaukolämpöä

Seija ja Anto Virta ovat ensimmäisiä omakotitalossa asuvia Turku Energian kaukolämpöasiakkaita. He ovat viihtyneet kauniissa ja lämpimässä kodissaan pian neljäkymmentä vuotta.

Kun lokakuun viima jo puree poskia, on mukava astua sisään Seijan ja Anton lämpimään kotiin. Pariskunta aloitti talon rakentamisen vuonna 1977, ja nopeasti nelilapsinen perhe jo muuttikin taloon, vaikkei kaikki ihan valmista vielä ollutkaan. Vuokrarahoille löytyi käyttöä rakennustyömaalta.

– Olemme viihtyneet täällä Petäsmäessä hyvin, eläkeläispariskunta kertoo.

Seija on jo miettinyt omakotitalosta luopumista, mutta pihatöissä viihtyvä Anto ei vielä halua muuttaa.

Kaukolämpötontti Raisiosta

Nuori lapsiperhe etsi neljäkymmentä vuotta sitten vanhaa, kunnostettavaa taloa. Kun sopivaa ei löytynyt, tarttuivat he pankin ehdottamaan tonttiin, joka oli liitetty kaukolämpöverkkoon. Asia oli ihan uusi, mutta vaikutti hyvältä ratkaisulta.

–Tontin kulmalla olivat lämpö-, vesi- ja viemäriliittymät valmiina. Ei tarvinnut muuta kuin pistää talopaketti pystyyn. Sisätyöt teimme pääosin itse. Saimme neuvoja ja apua, ja yrityksen ja erehdyksen kautta kaikki tuli valmiiksi. Itse tekemällä oppi paljon. Olin täällä yötä myöten töissä alkuvaiheessa, koska halusimme saada talon nopeasti valmiiksi, Anto muistelee.

Automatiikka säätää

Kaukolämpötalossa on ollut helppo asua. Kun lämpö on asennettu sopivaksi, ei sitä tarvitse käydä säätämässä. Anto kertoo, että tietää naapurien muuttavan lämpötilaa pattereista, mutta he ovat olleet tyytyväisiä tasaiseen lämpöön.

– Meillä lämpö on säädetty reiluun 21 asteeseen, ja se on hyvä. Kun ilmat viilenevät, alkavat patterit lämmitä. Itse ei tarvitse tehdä mitään. Automatiikka on toiminut loistavasti, Anto sanoo.

– Minä olen vilukissa, ja käyn jo loppukesästä kokeilemassa pattereita. Meillä on kylpyhuoneessa tehokas lattialämmitys, ja käyn siellä nauttimassa, Seija kertoo hymyillen.

Kaukolämpö on Virroista edelleen hyvä ja huoleton lämmitysratkaisu. Anto muistelee, että alkuvaiheessa hinta heitteli, eikä talokohtaisia mittareita ollut. 2000-luvulla hintaa nostivat verot, mutta nyt kustannusrakenne on tasoittunut. Kesällä lämmitykseen ja vedenlämmitykseen kuluu noin 80 euroa kuukaudessa ja talvella pakkastilanteen mukaan 150–160 euroa.

Kaukolämpö on heidän mielestään hyvä myös siksi, ettei pihaan ole tarvinnut kaivaa öljysäiliötä. Öljylämmitys vaatisi enemmän huoltoa ja vaivaa. Kaukolämmön ansiosta alueella ei myöskään näy öljyautoja.

Edullinen yhteishankinta

Sisällä talossa kaukolämpöä ei huomaa mitenkään, kun pattereihin tulevat putket on piilotettu koteloihin. Ulko-oven vieressä on toinen ovi, josta pääsee talon tekniseen tilaan. Kaukolämmön tekniikka vie vähän tilaa, koska ei tarvita erillisiä vesivaraajia ja lämpökattiloita.

Virroille asennettiin uusi kaukolämmön alajakokeskus vuonna 2009, muuta remonttia ei ole tarvittu. Räystään alla on rasia, jonka anturit mittaavat ulkolämpötilan, jonka mukaan lämpökeskus alkaa tuottaa lämpöä taloon.

– Meillä oli omakotitaloyhdistyksellä kampanja ja kolmisenkymmentä taloa teki yhteishankinnan. Saimme alajakokeskukset näin hyvällä hinnalla. Aikaisemmin laitteisto oli paljon suurempi, nyt esimerkiksi vesi lämpiää todella pienen lämmönsiirtimen avulla, Anto esittelee laitteistoa.

Aikaisempina vuosina mittarilukemat piti ilmoitta Turku Energialle laskutusta varten. Nyt laskutus perustuu etäluentaan.

Tarkat kuluttajat

Virrat ovat tarkkoja energiankulutuksessa. Anto huolehtii, ettei turhia valoja pidetä päällä. Sähkösauna lämpisi aiemmin ainakin kaksi kertaa viikossa, kun lentopalloa harrastava Anto oli harjoituksissa ja lenkillä. Nyt pelaaminen on tekonivelen takia jäänyt, mutta lenkkeily onneksi sujuu. Saunapäivä on nykyään vain lauantaisin.

Seija on aina ollut innokas leipoja.

– Kun leivon, niin teen samalla uuniruokaa. Leivon kerralla enemmän, jotta pakastettavaa riittää myös tyttärien perheille, Seija kertoo. ●

Kaukolämpö

❯ On Turun seudun yleisin lämmitysmuoto. Seudun asukkaista noin 200 000 asuu kaukolämmitetyssä talossa.
❯ Yhteistuotanto säästää ympäristöä ja energiaa.
❯ Lämpö tuotetaan vaihtoehtoisilla polttoaineilla: hiilellä, pelletillä, puulla, biokaasulla tai öljyllä.
❯ Tuotetaan pääosin Naantalin lämpöä ja sähköä tuottavassa lämmitysvoimalaitoksessa, Orikedon biolämpökeskuksessa, Kakolan lämpöpumppulaitoksessa ja lämpökeskuksissa.
❯ Lämpö siirretään asiakkaille kaukolämpöverkostossa kiertävän kuuman veden avulla.

Sinua saattavat kiinnostaa myös: