29.08.2016 | Teksti Maija Rauha | Kuvat Dreamstime ja haastateltavat

3 x mielipide: Voiko sähkö loppua?

Sähkö tulee pistorasiasta, eikä se koskaan lopu. Siihen me suomalaiset olemme tottuneet. Mutta miten itsestään selvää sähkön riittävyys oikeasti on ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat sähkön riittävyyteen? Kolme sähköviisasta vastaa.

Jouni Keronen 

Kuka?

CLC:n eli Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja. CLC on Sitran ja Suomen kärkiyritysten perustama yhdistys, joka pyrkii edistämään ilmastonmuutoksen torjumista sekä luonnonvarojen hupenemisesta johtuvien ongelmien ratkaisemista. Kerosella on takanaan pitkä ura tietohallinnossa ja energia-alalla, mitä kuvastaa, että hänet nimettiin vuonna 2008 Suomen tietohallintojohtajaksi ja vuonna 2011 Suomen energiavaikuttajaksi.

Ei sunkan. Sähkö ei ole loppumassa, mutta sen tuotantotavassa tapahtuu lähivuosikymmeninä yhtä iso mullistus kuin puhelinliikenteessä 20 viime vuoden aikana.

1 Investointien puhtaaseen energiantuotantoon tulee maailmanlaajuisesti kolminkertaistua vuositasolla ja säilyä sillä tasolla seuraavat 15-30 vuotta, jotta pystyisimme hillitsemään ilmastonmuutosta siten, ettei se riistäydy käsistä. Tähän sisältyy valtavia mahdollisuuksia suomalaisille. Meidän tulisi nopeasti suunnata teknologista osaamistamme myös aurinko- ja tuulienergiaan sekä energian varastointiin liittyvien ratkaisujen kehittämiseen. Maailmalla niin tehdään jo. Osaavat yrityksemme voivat saada tästä kannattavaa vientiliiketoimintaa.

2 Aurinko paistaa kaikkialla, ja sen energia on periaatteessa kenen tahansa hyödynnettävissä. Aurinkosähkön tuotanto on kaksinkertaistunut kahden vuoden välein jo 30 vuotta peräkkäin, ja jokaisen kaksinkertaistumisen myötä sen hinta on pudonnut noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä aurinkosähköllä tuotetaan vain 1-2 prosenttia maailman energiasta, mutta jos kehitys jatkuisi tällaisena, aurinkosähköä riittäisi 15 vuoden kuluttua koko ihmiskunnan tarpeisiin. Aika näyttää, miten kehitys jatkuu, mutta uskon, että 30 vuoden kuluttua Pohjoismaissakin aurinkosähköllä on merkittävä osuus energiantuotannosta.

3 Vaikka aurinko- ja tuulivoiman kehitys onkin nopeata, niitä pitää ottaa käyttöön harkiten ja ymmärtäen niiden ominaisuudet. Ennen kuin voimme täysin luopua perinteisistä polttoaineista tai ydinvoimasta, uusien energiantuotanto- ja varastointimuotojen tulee olla sellaisia, että niillä selvitään myös talvikauden yli. Vanhoja ratkaisuja voidaan pitää varalla tuotantohäiriöitä ja kulutushuippuja varten.

Kuluttajien rooli muutoksessa on erittäin tärkeä. Esimerkiksi lämpöpumppuja olisi mahdollista ottaa käyttöön reilusti nykyistä enemmän. Kansalaiset voivat sitoutua ilmastonmuutoksen torjumiseen verkossa osoitteessa ilmastolupaus.fi. Lisätietoa ja linkkejä löytyy osoitteesta myrskyvaroitus.fi.

Jukka Ruusunen

Kuka?

Fingridin toimitusjohtaja on vahva energia-alan vaikuttaja. Fingrid vastaa sähkönsiirrosta Suomen kantaverkossa ja edesauttaa sähkömarkkinoiden toimintaa.

Ei. Jos voimalaitokset ja siirtoyhteydet toimivat, suomalaisille riittää sähköä myös talvipakkasilla. Merkittävä osa tästä sähköstä tuodaan ulkomailta. Viime talven tapaan hyvin toimivat sähkömarkkinat huolehtivat siitä, että sähköä siirtyy sinne, missä sitä tarvitaan ja sähkö tuotetaan niin tehokkaasti kuin mahdollista.

1 Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähkön riittävyyden kannalta oleellista on, että sähkön tuotantokapasiteettia on joka hetki riittävästi. Suomen oma tuotantokapasiteetti ei riitä talvipakkasilla tuottamaan tarvitsemaamme sähköä. Suomi saavutti viime tammikuussa sähkönkulutuksen huippulukeman 15 100 MW, ja toimme tästä ulkomailta lähes 30 prosenttia. Tilanne jatkuu tiukkana ainakin vuoteen 2018, jolloin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen on määrä alkaa tuottaa sähköä Suomen sähköverkkoon.

2 Suomi on osa pohjoismaista ja Itämeren alueen sähkömarkkinaa. Sähkön riittävyyttä ei enää voida arvioida pelkästään kotimaisen tuotantokyvyn perusteella. Kansainvälisillä sähkömarkkinoilla sähköntuotannon omavaraisuus ei ole sama asia kuin toimitusvarmuus. Suomella on vahvat siirtoyhteydet ulkomaille. Sähkön riittävyyttä on tarkasteltava Itämeren alueen tasolla. Tammikuun kulutushuipussa Suomi toi sähköä Ruotsista, Venäjältä ja Virosta.

3 Itämeren alueella on toistaiseksi riittävästi sähköntuotantokapasiteettia alueen tarpeisiin. Maiden välillä on myös vahvat siirtoyhteydet, joita pitkin sähköä voidaan siirtää sinne, missä sitä tarvitaan. Lisäksi vahvat siirtoyhteydet Manner-Eurooppaan auttavat huippukulutustilanteessa.

4 Taivaanrannalla on kuitenkin näkyvissä mustia pilviä. Runsaskätiset uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat romahduttaneet sähkön hinnan, mikä on johtanut voimalaitosten sulkemisiin Suomessa ja naapurimaissa. Ja lisää sulkemisia näyttää olevan tulossa. Positiivisella puolella on nähtävissä uusia ratkaisuja kysynnän hintajouston puolella, jolloin kuluttajat voivat palvelutuottajansa avustamana osallistua sähköjärjestelmän tasapainottamiseen ja ansaita rahaa joustavalla kulutuksellaan.

Risto Vaittinen

Kuka? 

Turku Energian toimitusjohtajana vuodesta 2000 saakka toiminut energianeuvos Risto Vaittinen on tehnyt merkittävän uran energiatoimialalla. Hän on ollut eri tehtäviensä ja luottamustehtäviensä myötä kehittämässä toimialaa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Juu. Kyllä sähkö voi loppua talvipakkasilla, jos kaikissa pohjoismaissa ja Venäjällä on yhtä aikaa pakkaset, ja jos samanaikaisesti sattuu häiriö joko sähkön tuotannossa tai siirtoyhteyksissä.

1 Suomi on sähkön suhteen hyvin tuontiriippuvainen sekä tehon että energian osalta. Nettotuonnilla katettiin vuonna 2015 kulutetusta sähköstä 20 prosenttia, ja huipputehosta 7. päivä tammikuuta 2016 peräti 29 prosenttia. Turku Energian tavoitteena on varmistaa tietty omavaraisuusaste sähköntuotannossa. Omistamme osakkuusyhtiöidemme kautta tuulivoimaa, vesivoimaa ja tulevaisuudessa myös ydinvoimaa. Tuotamme energiaa asiakkaillemme myös aurinkovoimalla. Omavaraisuus ja sen lisääminen ei silti yksinään takaa sähkön toimitusvarmuutta, vaan siihen vaikuttaa myös sähköverkon teho ja kapasiteetti valtakunnallisella tasolla.

2 Vaikka sähkön toimitusvarmuuden kannalta omavaraisuus ei olekaan itseisarvo, tämänhetkinen omavaraisuus erityisesti tehon osalta on valtakunnan tasolla liian alhainen. Tehotilanne ei ole parantumassa lähivuosina, koska tuotantokapasiteettia ollaan valtakunnallisella tasolla sulkemassa enemmän kuin uutta kapasiteettia rakennetaan. Pyrimme Turku Energiassa vastaamaan tähän haasteeseen tarkastelemalla tulevaisuuden tuotantoratkaisuja ja omavaraisuuden lisäämistä toimialan kehitykseen peilaten sekä varmistamalla oman sähkönsiirtoverkkomme riittävän kapasiteetin ja toimitusvarmuuden.

3 Vaikka eurooppalaisissa vertailuissa siirtoyhteydet pohjoismaissa ja Itämeren alueella ovat vahvat, olivat viime talven huippukulutustilanteessa kaikki siirtoyhteydet maksimikäytössä. Lisää sähköä ei olisi saatu Suomeen, vaikka tuotantokapasiteettia olisikin ollut lisättävissä. Olemme täällä Turussa siis riippuvaisia siirtoyhteyksissä valtakunnallisesta kantaverkosta ja sähköntuotannossa Itämeren alueen tuotantokapasiteetista.

4 Tilanne ei näytä lähivuosina paranevan, vaan pikemminkin ollaan menossa huonompaan suuntaan. Hyvä vesitilanne Pohjoismaissa ja uusiutuvien energioiden tuet ovat romahduttaneet sähkön hinnan lähes puoleen 2010-luvun alusta, ja tämä on johtanut tuotantolaitosten sulkemiseen. Vaikka uusiutuvilla tuuli- ja aurinkosähköllä saataisiinkin katettua poistuvan tuotannon energia, ei niillä saada katettua poistuvan tuotannon tehoa, ja tämä johtaa heikkenevään tehotilanteeseen tulevina talvikausina.

Sinua saattavat kiinnostaa myös: