25.11.2015 | Teksti Maija Rauha | Kuvat Dreamstime ja haastateltavat

3 x mielipide ekotehokkaista kerrostaloista

Ei, juu vai vaarinhousut? Mitä mieltä asiantuntijamme ovat väitteestä: tulevaisuudessa asumme ekotehokkaissa kerrostaloissa.

Virpi Vaittinen 

Kuka?

Planner Satumaa Family Business -yhtiössä. Ennakoinnin asiantuntija, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa Finpron Foresight Specialistina.

1 En ole asumistekniikan asiantuntija, joten tarkastelen ekotehokkuutta muun teknisen kehityksen kannalta. Iso tulevaisuuden trendi on esineiden internet eli se, että myös esineistä ja rakenteista tulee älykkäitä. Tämä voi lisätä asumisen energiantarvetta. Jos kuitenkin älykkyys lisääntyy siihen suuntaan, että kodeissa voidaan tuottaa ja varastoida energiaa, kerrostaloasunnoistakin voi tulla energian suhteen omavaraisia.

2 Kaupungistuminen on voimakas trendi. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, koska niissä tapahtuu enemmän ja palvelut ovat paremmat. Uskon, että kaupunkien tilanahtautta ratkaistaan tulevaisuudessa rakentamalla ylöspäin. Niinpä tulevaisuudessa kyllä asumme kerrostaloissa, mikä tuo ekotehokkuutta jo sinänsä.

3 Monilla työpaikoilla on jo panostettu kokemuksellisuuteen, jolloin tilaa voi vaihtaa sen mukaan, miltä tuntuu ja millaista tilaa tarvitsee. Sama muutos tulee etenemään koteihin. Tärkeintä kodissa on ilmapiiri. Tämä tulee mahdolliseksi rakennusteknisillä ja tietoteknisillä keinoilla.

4 Yrtit parvekkeella tai syötäväksi kasvatettavat ötökät terraariossa tuskin ovat jokaisen juttu tulevaisuudessakaan. Talokohtaiset kaupunkiviljelytilat ovat kuitenkin mahdollisia myös kerrostaloissa. Myös ruokakaupasta voi tulla ruuan tuottaja: entä, jos nappaisin tarvitsemani salaatinlehdet suoraan lähikaupan viljelmästä?

Vastaus: Vaarinhousut. Kerrostaloasuminen yleistyy, mutta ekotehokkuudesta en ole yhtä varma. On vielä liian varhaista sanoa, mihin suuntaan tekninen kehitys vie asumisen energiantarvetta ja sitä myötä ekotehokkuutta. Riippuu siitä, millaisia uusia ratkaisuja tulee tarjolle. ●

Juha Kostiainen

Kuka? 

YIT:n kaupunkikehityksen ja yhteistyösuhteiden johtaja. Urbanisti ja tutkija ottaa kantaa kaupunkikehitykseen myös Nokkela kaupunkiblogissa.

1 Jo nyt uudet kerrostalot ovat suhteellisen ekotehokkaita. Parhaillaan on kuitenkin valmistelussa lähes nollaenergiatalon määrittely. Uudet säädökset tulevat voimaan todennäköisesti vuonna 2018, ja sen jälkeen uudet talot ovat todella ekotehokkaita.

2 Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Meillä on keskitytty yksittäisten rakennusten ominaisuuksiin, mutta jatkossa pitäisi siirtyä tarkastelemaan laajempia alueita, kuten kaupunginosia ja niiden toiminnallisuutta.

3 Aluetasolla ekotehokkuuteen vaikuttaa esimerkiksi, miten palvelut on sijoitettu, onko joukkoliikenne miellyttävää ja helposti saavutettavissa, voidaanko energiantuotannossa hyödyntää uusiutuviin perustuvia paikallisia ratkaisuja ja osataanko jakamistalouden palveluita ottaa käyttöön. Hyvän palvelutarjonnan ja toimivan joukkoliikenteen aikaansaaminen edellyttää puolestaan joukkoja eli yhdyskuntarakenteesta on tehtävä riittävän tiivistä.

4 Joka tapauksessa suurin osa suomalaisista asuu vielä pitkään vanhoissa taloissa, sillä rakennuskanta uudistuu noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Tästä syystä tarvitsemme uudenlaisia, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden avulla olemassa olevan rakennuskannan energia- ja ekotehokkuutta voi parantaa.

Vastaus:

Juu.Uusistataloistatuleeerittäinkin ekotehokkaita, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Yksittäinen henkilö voi vaikuttaa kulutusvalinnoillaan 25–40 prosenttiin kasvihuonekaasupäästöistään. Teknologisten ratkaisujen ohella tarvitsemme myös uudenlaisia palveluita. ●

Antto Kulla

Kuka?

Turku Energian kehityspäällikkö. Perehtynyt tulevaisuuden asumismuotoihin Skanssi- hankkeessa, jossa Turku Energia on mukana.

1 Ekotehokkuus tulee osaksi rakentamista montaa reittiä. Yksi tulevaisuuden suuntaus on arvojen painottuminen ihmisten valinnoissa. He haluavat tehdä asumisensa suhteen hyviltä ja oikeilta tuntuvia ratkaisuja, jotka tuntuvat hyviltä myös seuraavien sukupolvien kannalta. Tämä puoltaa ekotehokkaita ratkaisuja.

2 Kerrostalot ovat suurimmalle osalle kaupunkiseutujen asukkaista sopiva asumismuoto. Kerrostaloasumisen helppous on iso juttu, harrastuksia ja tekemistä on tiheästi rakennetuilla alueilla moneen lähtöön ja asumisesta halutaan vaivatonta. Kerrostaloihin siirtymistä tukee myös väestön ikääntyminen ja kasvava palveluiden tarve.

Kaupunkirakennetta halutaan myös tiivistää, tosin suomalainen haluaa kerrostalojen väliin riittävän suuria viheralueita. Asuinalueet muuttuvat kuitenkin moninaisemmiksi: esimerkiksi Skanssin alueelle rakennetaan kerrostaloja, kaupunkimaisia rivitaloja pienine pihoineen ja reunoille myös joitakin omakotitaloja.

4 Energiatehokkuutta on tarpeen parantaa lähivuosina hyppäyksin. Jo nyt on nähty uusien omakotitalojen koon pieneneminen energiamääräysten tiukentuessa. Skanssin uudelle asuinalueelle olemme kehittämässä uudenlaisia energiatehokkuutta lisääviä älykkäitä energiaratkaisuja.

Vastaus:

Juu. Asumisenhelppousjaekotehokkuus puoltavat kerrostaloasumista, vaikka muutkaan asumisen muodot eivät häviä. Energian tuotannossa ja käytössä lisääntyvät älykkäät energiaa säästävät ratkaisut. ●

Sinua saattavat kiinnostaa myös: