03.10.2017 | Teksti Päivi Rae | Kuvat Turku Energia

Muutosten vuosikymmen

Turun kaupungin sähkölaitoksesta tuli kunnallinen liikelaitos, Turun Energialaitos, juuri kun 1980-luvun kulutusjuhlat olivat lopuillaan. 1990-luvun taloudellisen tilanteen takia Turun päättäjät miettivät silti energialaitoksensa yhtiömuotoa ja omistusta.

Pohdinta pääsi vuotamaan julkisuuteen ja ostajaehdokkaita ilmestyi Englannista asti. Kaupungin kirstu oli tyhjä ja avointa tarjouskilpailua harkittiin tosissaan. Turun kaupunki päätti kuitenkin pitää energiayhtiön omistuksessaan.

Turku Energia Oy aloitti 1.1.1995 itsenäisenä Turun kaupungin omistamana osakeyhtiönä. Samoihin aikoihin energia-alan toimintaympäristökin muuttui. Uuden sähkömarkkinalain myötä täytyi sähköverkkojen toiminta eriyttää muun yhtiön toiminnasta ja sähkönmyynti avattiin kilpailulle. Ensimmäisenä, marraskuussa 1995, saivat suuret sähkönkuluttajat vapauden ostaa sähkönsä haluamaltaan sähkön myyjältä. Muille asiakkaille sama mahdollisuus avautui vasta vuoden 1997 alussa. Samalla sähkönsiirron osuus näkyi erillisenä osana laskulla. Siihen saakka turkulaisten postiluukusta oli tipahtanut sähkölasku, jossa oli vain yksi sähkön hinta, joka kattoi sekä sähkön että sähkönjakelun kotiin saakka. Vuonna 1995 työntekijän keskituntiansiolla sai jo 128 kWh sähköä.

Kaupunkikuvakin muuttui, kun Turku sai erittäin näkyvän maamerkin. Vuonna 1994 Linnankadun voimalaitoksen piippuun julkistettiin Mario Merzin taideteos Fibonacci Sequence 1–55.