04.10.2017 | Teksti Ari Lahti

Markkinakatsaus: johdannaishinnat olleet nousussa

Keski- ja Etelä-Euroopan helteistä johtuva hintojen nousu jyrkkeni kolmannen vuosineljänneksen aikana. Ydinvoima- ja rajasiirtoyhteyshuollot pitivät kvartaalin aluehintaerototeuman alkuvuoden tasoja korkeammalla. Kvartaalin loppuun johdannaishinnat kuitenkin laskivat selvästi.

  • Toukokuun puolivälistä alkanut pohjoismaisten tukkumarkkinoiden nousu jyrkkeni elo-syyskuussa. Nousupaineita toivat Saksan johdannaishinnat, mutta myös hiilen ja päästöoikeuksien kustannukset. Pitkin kesää Keski- ja Etelä-Euroopan hintoja tuki pääosin varsin helteinen sää, joka yhdessä normaalia niukempien vesivarastojen sekä ydinvoimahuoltojen kanssa lisäsi fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Tämä näkyi hiililauhteen rajakustannusten kautta myös pohjoismaisissa johdannaishinnoissa. Taustalla vaikuttaa myös Aasian vahva kysyntä, joka nostaa edelleen hiilen markkinahintaa. Lisäksi Ranskan ydinvoimaloiden käytettävyyteen liittyvät uutiset ovat hermostuttaneet johdannaismarkkinoita.

  • Pohjoismainen vesitilanne eli hydrobalanssi parani kesän suhteellisen runsaiden sateiden vuoksi. Se kuitenkin heikentyi kuivemman sään vuoksi elo-syyskuussa noin 5 TWh:lla. Kirjoitushetkellä tuoreimmat Skandinavian lähiajan sääennusteet lupaavat kuitenkin runsaita sateita ja lähipään johdannaishinnat ovat korjautuneet reilusti alas aivan kvartaalin lopussa.

  • Alkuvuoden keskimääräinen aluehintaero (syyskuun viimeiselle viikolle) oli noin 4,2 €/MWh ja Suomen (Helsingin) aluehinta noin 33,2 €/MWh. Kvartaalille ajoittuneet useat ydinvoimahuollot ja rajasiirtoyhteyksien huoltoihin liittyvät siirtorajoitukset nostivat Q3-aluehintaerototeuman alkuvuotta korkeammalle (elokuussa ero oli 8,7 €/MWh ja syyskuussa n 5,7 €/MWh). Viimeisellä vuosineljänneksellä ydinvoimatuotanto ja siirtoyhteyksien toiminta on jälleen normalisoitumassa.

  • OL3-reaktorin valmistumiseen liittyvä epävarmuus nostaa pidempien aluehintajohdannaisten hintaa. Areva on luvannut toimittaa tarkempia lisätietoja loppuprojektin aikataulusta lähiaikoina.

  • Kirjoitushetkellä sähköenergian tukkuhinnat Suomen hinta-alueelle ilman myyjän marginaalia ovat lähikvartaaleille 35,0 €/MWh (Q4-17) ja 37,4 €/MWh (Q1-18) sekä lähimmille vuosituotteille 33,5 €/MWh (2018), 31,2 €/MWh (2019) ja 29,5 €/MWh (2020).

Arvio sähkön lähiajan hintadraivereista

Spot-hinta (SYS) ↘
Sääennusteet ↘
Hiilen hinta (EUR/t) →
Päästöoikeuden hinta ↗ 

Arvio termiinien lähiajan hintakehityksestä

Lähipään SYS-tuotteet →
SYS-vuosituotteet ↗
Lähipään SYHEL-tuotteet →
SYHEL-vuosituotteet →

Sanasto:

Aluehintaero:
Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Ero syntyy, mikäli siirtokapasiteettia ei ole riittävästi.

Johdannaishinta:
Tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.

Spot-hinta:
Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Systeemihinta:
Koko pörssialueelle lähetettyjen osto- ja myyntitarjousten muodostamien tarjousten perustella muodostuva hinta, jossa ei ole huomioitu mahdollisia alueiden välisiä siirtorajoituksia.

Spot-markkinat:
Sähkön fyysisen toimitukseen perustuvat Elspot- ja Elbas-markkinat. Elspot on kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön systeemihinta ja aluehinnat tunneittain. Elbas on päivänsisäinen markkinapaikka.