13.12.2017 | Teksti Jari Kuivanen

Todellisia tekoja Varsinais-Suomesta kohti puhtaampaa energiaomatuntoa

Kun viime perjantaina 8.12.2017 otettiin kaupalliseen käyttöön Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos, oli ulkona +5 °C lämmintä ja vettä satoi. Siitä huolimatta sähkönkulutus Suomessa oli 11672 MW, josta tuontia 2236 MW.

Teollisuuden ja kaukolämmön kanssa yhteistuotantona tuotettiin 3200 MW. Olemme siis jo tässä tilanteessa täysin riippuvaisia sähkön tuonnista. Ja vaikka sanotaankin, että "kun on pikkusen tuuria, niin ei tarvita täyttä ymmärrystä", niin ei tuurilla näitä valtakunnan energia-asioita pitäisi hoitaa.

Samaan aikaan kun lämmitystä tarvitaan paljon, on myös sähkönkulutus huipussaan. Kun parasta mahdollista säätövoimaa eli vesivoimaa ei ole rakennettavissa lisää, niin ainoaksi vaihtoehdoksi omavaraisen energiatuotannon turvaamiseksi ja säätötarpeen ratkaisijaksi jää yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon turvaaminen.

Sähkön hinta on erilaisten tukien takia ollut jo useamman vuoden niin alhaalla, että monessa kaupungissa on jo mietitty yhteistuotantokapasiteetin supistamista. Esimerkiksi Helsingissä ja Lahdessa on aloitettu investoinnit pelkästään erilliseen lämmöntuotantoon.

Realiteetti on, että Ruotsin ja Norjan vesivoimaan perustuvalle sähkölle on nyt lisää siirtoyhteyksiä keskiseen Eurooppaan. Siellä on enemmän maksukykyä säätösähköstä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että jossakin vaiheessa poikkeuksellisen alhainen sähkönhinnan jakso päättyy ja olemme tilanteessa, jossa yhteistuotanto on kannattavaa, järkevää ja kaikin puolin hyvää tuotantoa.

Turun seudulla onkin uitu vastavirtaan ja nyt käyttöön otetulla Naantalin uudella laitoksella tuotetaan sekä lämpöä että sähköä pitkälle yli 90 prosentin hyötysuhteella. Uusiutuvien polttoaineiden osuus tulee jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa, lisääntymään merkittävästi. Turun alue onkin ihan toisella tasolla uusiutuvien polttoaineiden käytön suhteen kuin muut rannikkokaupungit.

Kuten saimme Turun Sanomistakin lukea (pe 8.12), megatrendit suosivat kaukolämpöä tiiviisti rakennettujen kaupunkien ja taajamien lämmitysmuotona. Turussakin lähes kaikki uusista kerrostalo- ja toimistokiinteistöistä valitsee kaukolämmön lämmitysmuodokseen kaupunkialueella.

Myös toisenlaisia näkökulmia on tuotu esiin. On esitetty, että yhteistuotannolla ja yli 50 prosenttisesti uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön korvaaminen lämpöpumpuilla olisi jonkinlainen onniteltava ekoteko. Ja sitäkin on esitetty, että siirtymistä kaukolämmöstä maalämpöön pitäisi edistää verovaroilla.

Maalämpö ja ilmalämpöpumput ovat yksittäisen lämmityskohteen kannalta kaukolämpöverkkojen ulkopuolella mitä parhaimpia tapoja lämmitykseen ja jäähdytykseen. Huippupakkasten aikaan ne kuitenkin kuormittavat koko energiajärjestelmää väärällä tavalla, sillä ne tarvitsevat juuri sähköä toimiakseen. Tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen sähköntuotannon ja -kulutuksen osalta on ensiarvoisen tärkeä tavoite.

Nämä ongelmat eivät siis ratkea yksittäisen lämmittäjän tai energiayhtiön voimin, vaan tarvitaan valtakunnan tason linjauksia. Onko tämä riski niin suuri, että se todella vaatii jonkinlaisen poikkeustilanteen, jolla mahdollistetaan se, että lähivuosina rakennettavat erillislämpölaitokset voitaisiin tarvittaessa muuttaa yhteistuotantolaitoksiksi? Toivottavasti päätöstä ei tule jouduttamaan pakkaskauden aikainen hintapiikki tai pahimmassa tapauksessa laiterikko tai pakkaskauden ja siirtoyhteyshäiriöiden aiheuttama poikkeustilanne.

Toimialojen murrokset ovat oivallisia tilaisuuksia rakentaa uutta liiketoimintaa. Valitettavasti silloin tapahtuu myös ylilyöntejä, joiden maksaja voi olla tavallinen veronmaksaja. Ilman tulosvastuusta toimivat energia-alan vapaa-ajattelijat eivät vastaa näistäkään virheistä.

Nykyisessä markkinatilanteessa energiantuotantoon investointi ei takaa mitään pikavoittoja. Tämän tiedostaen olemme olleet mukana toteuttamassa uutta yhteistuotantoinvestointia Turun alueelle.

Me Turku Energiassa panostamme asiakkaidemme ongelmien oivaltamiseen ja päästöttömän energian tuottamiseen. Lisäksi autamme asiakkaitamme energian säästämiseen liittyvissä asioissa. Teemme päivittäin tekoja kestävämmän energiatulevaisuuden ja puhtaamman energiaomatunnon eteen, yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uskomme että näillä toimilla olemme markkinoilla vielä seuraavatkin 100 vuotta.

Jari Kuivanen
Kirjoittaja toimii Lämpö-yksikön johtajana Turku Energiassa

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: